Särkisalon Klippulassa on moni lapsi viettänyt ikimuistoisia leirikesiä – ja niin tekevät nelisen sataa lasta ensi kesänäkin. Klippulassa oli kuitenkin väkeä jo tiistaina.
– Kaunis sää tilattiin, ja se myös saatiin, toteaa Alhaisten seniorit ry:n puheenjohtaja Kristiina Kuloaro. Ohjelmassa on kaikkea, mitä kunnon leiripäivään kuuluu.
– Hyvää ruokaa, saunomista, yhdessä oloa. Nautitaan kesästä, jos niin voi jo sanoa, Kuloaro sanoo.
Klippulassa kesäleirejä järjestävän Salonparhaaksi ry:n puheenjohtaja Pertti Vallittu vetää Alhaisten seniorien miesten ryhmää, ja idea Klippulaan lähtemisestä syntyi sitä kautta.
Tämä leiripäivä ei kaikille ole ensimmäinen. Moni muisteli lämmöllä lapsuuden leirikesiä. Jouko Vuorisaari ei ole unohtanut 1950-luvulla Klippulassa viettämiään aikoja.
– Silloin leirillä oltiin kuukausi kerrallaan, ja pojilla ja tytöillä oli omat kuukautensa. Hauskaa oli, hän nauraa, ja jatkaa tarinoilla poikien kolttosista. Liiasta riehumisesta passitettiin kuitenkin päätalon yläkertaan yksin nukkumaan.
– Ja sitten oli hirveä ukonilma, kyllä se pelotti, Vuorisaari muistelee. Potut maksettiin kuitenkin pottuina.
– Sanoin sitten aamulla, että kaveri aloitti, ja hän joutui ensi yöksi sinne ylös, hän kertoo leveä virne kasvoillaan.
Muutkin kuin pojat osasivat kiertää sääntöjä. Eira Havia kävi leireillä 1950-luvun puolivälissä. Leirille lähtö oli kesän kohokohta, jonne lähdettiin koulujen loputtua. Havia muistaa myös öiset ukkoset.
– Me tytöt kiipesimme kaikki samaan sänkyyn, kun pelotti niin kovin, hän kertoo.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
