Aulis Sipilä näyttää sormellaan maahan koivikossa. Heinien keskeltä pilkistää keltaista.
– Tuolta se sieni meitä katsoo, kai se olisi mukaan otettava, eikö vaan.
Näin tehdään ja kantarelleja jo yli puolillaan oleva pussi on taas vähän lähempänä täyttymistään.
Ollaan Perniössä, Teijontien pohjoispuolella, Hauenkuonon kylän lähellä.
Aulis Sipilä on kotoisin Hauenkuonosta. Kotitalo on nyt vapaa-ajanpaikka, jonne Sipilä palaa muun muassa sieni- ja marjaretkiä tehdäkseen. Viime viikolla hän tuli Perniöön kolmeksi päiväksi sienien ja marjojen takia.
– Katselen samalla, miltä täällä näyttää, jos tulisin myöhemmin porukankin kanssa sieneen.
Näkymät olivat lupaavat: metsissä on parhaillaan kerättävää. Tattisesonki on parhaimmillaan, samoin kantarelleja oli ainakin Hauenkuonon takana paikoin valtavina ryppäinä. Jos näki jossain yhden, löysi todennäköisesti aivan läheltä lisääkin.
– Metsää pitää osata vähän lukeakin, opastaa Sipilä.
Samassa Sipilä saa taas kyyristyä nostamaan useamman keltaisen herkun pussiinsa.
– Nämä eivät metsästä lopu. Ei kannata suunnitella sieniretkiään sen mukaan, että joku sanoo jo jossain käyneensä.
Sieniä maasta irrotellessa on aikaa miettiä sitäkin, miksi tätä antia ei arvosteta. Vain valintamyymälässä käymään tottuneet eivät aina muista, että metsästä löytyy ihan oikeaa ruokaa, sienten kyseessä ollen vieläpä rahallisesti arvokasta ruokaa.
– Kaikki eivät tämän hienoutta ymmärrä. Joku kysyy vaan, että eikö siihen mene paljon bensaa, kun lähdet sieneen, Sipilä pohtii.
Koko juttu syksyisestä metsästä painetussa lehdessä
