Ylioppilaskirjoituksissa pitkä matematiikka pitää pintansa, mutta lyhyen kirjoittajat harvenevat. Perniön lukion kevään 29 ylioppilaskokelaasta 14 on opiskellut pitkää oppimäärää ja 13 sen myös kirjoittaa. Lyhyttä on lukenut 14, mutta sen kirjoittaa kahdeksan.
–Ei sitä huvikseen päntätä viittätoista kurssia, perustelee eilen pitkän matematiikan kokeeseen osallistunut Nea Isaksson.
Rehtori Arttu Karhulahti miettii, että luvut kertovat osaltaan opiskelukulttuurin muuttumisesta ja siitä, että matematiikassa voi selvitä entistä pienemmällä työmäärällä. Osaltaan lukuihin vaikuttaa ylioppilaskokeiden nykyinen rakenne, jossa äidinkieli on ainoa kaikille yhteinen ja pakollinen koe. Tämän lisäksi ovat tarjolla ruotsi, matematiikka, englanti ja reaali, ja näistä voi yhden tiputtaa pois.
–Jos matematiikka ei yhtään kiinnosta, voi istua sen kuusi pakollista kurssia lyhyttä ja sitten jättää sen kirjoittamatta. Pitkän kurssit ovat niin iso osa lukion kurssitarjotinta, että jääkö aikaa panostaa muihin aineisiin riittävästi, jos matematiikkaa ei kirjoita, rehtori pohtii.
Perniön kokelaista Lassi Vuorinen toteaa, että työtä viisitoista kurssia on teettänyt.
–Ihan vaan istumalla siellä ei pärjää, Vuorinen vakuuttaa.
Kurssien sisällössä olisi viilattavaa, jos opiskelijat saisivat päättää. Nea Isaksson liputtaa arkipäivään helposti sovellettavan talousmatematiikan puolesta. Kauppakorkeakoulua miettivälle Isakssonille aihe palvelee myös jatko-opintoja.
Pitkän matematiikan kokeella voi myös pelata jatkokuvioitaan: Hanna-Riina Raunio kirjoitti lyhyen matematiikan jo viime vuonna ja täydensi todistustaan nyt pitkän kokeella. Ajatuksena on ollut kerätä ammattikorkeakoulun hakuun lisää alkupisteitä.
