Jokihelmisimpukka eli raakku on kuollut Kiskonjoesta sukupuuttoon. Kiskonjokeen on tehty kunnostustöitä lohikalojen kannan elvyttämiseksi vesistössä. Raakku on riippuvainen lohikaloista elinkierrossaan.
Lohikalakannan elpyminen Latokartanonkoskessa ei välttämättä itsessään toisi jokihelmisimpukkaa takaisin, mutta täysin mahdotonta ei ole, että Kiskonjoesta lajia löytyy taas tulevaisuudessa.
Lohikalojen lisääntyminen osoittaa positiivisia merkkejä Latokartanonkoskella tehtyjen koekalastusten perusteella. Asiasta kertoi Metsähallituksen Eräluvat verkkosivuillaan sekä sosiaalisessa mediassaan.
Latokartanonkoskella on tehty kolmeen eri koskeen kunnostustöitä, joissa rakennettiin lohelle ja taimenelle lisääntymis- ja pienpoikasalueita. Kunnostustöitä tehtiin vuosina 2023 ja 2024.
Latokartanonkoskella tehtiin tänä vuonna alkusyksystä koekalastuksia, joita Metsähallitus luonnehtii lupaaviksi. Kalastuksissa löydettiin vuoden ikäisiä lohen ja taimen poikasia yhdeksän aaria kohti. Parhaimmillaan sivu-uomassa löydettiin poikasia jopa 20 aarin alueella.
Jos lohikalat saadaan elpymään Latokartanonkoskella, voisiko se tarkoittaa alueella paluuta myös toiselle Kiskonjoessa aikaisemmin esiintyneelle lajille jokihelmisimpukalle eli raakulle? Suomessa raakku on erittäin uhanalainen ja lohikalat ovat sen elinkierron kannalta välttämättömiä.
Pelkkä lohikalojen kannan elpyminen ei kuitenkaan riitä tuomaan raakkua takaisin, näkee Varsinais-Suomen ely-keskuksen ylitarkastaja Iiro Ikonen. Syy siihen on siinä, ettei raakkuja löydy enää joesta.
–Ehkä noin viisi vuotta sitten raakkuja yritettiin etsiä aktiivisemmin ja ei enää löydetty. Se on todettu alueellisesti sukupuuttoon kuolleeksi sieltä, Ikonen toteaa.
Hän muistelee itse vuosituhannen vaihteessa seuranneensa, kun Kiskonjoessa yritettiin siirtää raakkuja otollisimpiin kohtiin. Tuolloin raakkuja joesta vielä löytyi.
Tosin yksittäisiä yksilöitä voi joessa olla edelleenkin. Ikonen arvelee, että raakkuja on ollut aikoinaan Kiskonjoessa runsaastikin.
Ylipäätään raakkujen tilanne Etelä-Suomen joissa on Ikosen mukaan vaikea.
–Lähes kaikki eteläisen Suomen raakkujoet ovat kuolevia.
Koko juttu 25.9. painetussa ja digilehdessä!
