Lääninrajan tuulipuisto jakaa mökkiläisten mielipiteitä

Perniön etelälaidalle kaavailtu tuulipuisto jakaa alueen vapaa-ajanasukkaiden mielipiteitä. 
Koko joukko mökkiläisiä oli koolla perjantaina kysymyksineen.  Voimakasta vastarintaa tuulimyllyjä kohtaan ei esitetty, mutta kysymyksiä oli senkin edestä.
–    Esteettisyys tässä arveluttaa. Ihmissilmä tottui kirkontorneihin, vesitorneihin ja linkkimastoihin. Kai näihinkin voi tottua, mietti Puontpyölinjärven suojeluyhdistyksen Pekka Perttula.
Melu ja valot olivat toinen huolenaihe.
–    Minä puhuin äsken 35 desibelin voimakkuudella, siitä saa kuvan melutasosta, vertasi tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen Tuuliwatti Oy:sta.
Kettusen mukaan puolta kilometriä lähemmäs asutusta ei tule yksikään mylly, ja yleensä vasta kauempana olevat näkyvätkään.
–    Meillä tilanne on hyvä, laiturille vain näkyvät ne kantatien toisella puolella olevat voimalat, mietti  Marja Laakso.  Hänen mökkinsä on Puontpyölinjärven lounaisrannalla. Tontille näkyvät myllyt ovat siitä nelisen kilometriä itään kantatie 52: n toisella puolella. Mökin toiselle puolelle kaavaillut voimalat jäävät maaston ansiosta kuulumattomiin ja näkymättömiin.
Kaikki eivät olleet yhtä optimistisia. Matti Ratia arveli omalle tontilleen näkyvän kahdeksan, yhdeksän myllyä. Hän uumoili jättävänsä muistutuksen, kunhan YVA-selvitys lähiaikoina valmistuu.
–    Onko sillä sitten mitään merkitystä, hän pohti.
Marja Laakso mietti, että voimalat toisaalta tarvitaan.
–    Kyllä sen verran pitää olla vihreä, että hyväksyy tämän.
Huolia koettiin paitsi maisema-arvoista, myös eläimistöstä. Linnut ja lepakot olivat mietteissä, samoin se mitä tehdään myllyille niiden käyttöiän päätyttyä eli noin neljännesvuosisadan päästä.
–    Jäävätkö raadot metsään, tiedusteli Marjut Jousi.
Antti Kettunen vakuutti, että näin ei ole, myllyt voidaan joko korjata toiselle kierrokselle tai purkaa ja kierrättää.
Suunnitteilla on 12 voimalan kokonaisuus, jonka yhteenlaskettu nimellisteho on 30-36 MW.  Voimaloiden napakorkeus on 120-140 m ja kokonaiskorkeus 170-200 m.  Investointina kyse on noin 50 miljoonan euron hankkeesta ja vuokrasopimus on tehty 30 vuodeksi.  Antti Kettunen ennakoi, että jos lupaprosessi kulkee jouhevasti, rakentamaan voidaan päästä 2013.