Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke järjesti kotiseuturetken Särkisalon Petun kartanoon. Salon kaupungintalolta liikkeelle lähteneeseen linja-autoon nousi matkan varrelta kyytiin retkeläisiä ja auto täyttyi alueen historiasta ja rakennuskulttuurista kiinnostuneista salonseutulaisista.
Retkeläiset pääsivät nauttimaan aurinkoisista merimaisemista jo reitin varrella Särkisalossa ja Niksaaressa. Ulkoluodosta matka jatkui yksityisellä, paikallisen tiekunnan omistamalla lossilla 900 hehtaarin kokoiseen Petun saareen. Rannalla linja-auton kyytiin astui Heikki Liede, joka toimi paikallisena retken oppaana.
–Petun saaressa on 150 kiinteistöä ja niistä 13 on vakituisia asukkaita. Kymmenen vuotta sitten tilanne oli erilainen, silloin täällä oli vain kolme vakituista taloutta.
Petun kartanolle saavuttua ryhmää olivat vastassa sen nykyiset asukkaat Johanna Aho ja Teijo Lehtola. Heidän kanssaan oli Teijon veljenpoika Arttu Lehtola. Johannan ja Teijon viljelykset ovat luomutuotantoa ja Teijo toimii lisäksi luonto-oppaana.
–Näimme vuonna 1999 lehti-ilmoituksen, jossa tänne haettiin tilanhoitajaa. Olimme etsineet maapaikkaa ja tänne saavuttuamme paikka ”kolahti” heti. Rakastuimme tähän, mielestämme tämä on hieno ja kaunis paikka, Johanna kertoo.
Kartanon salissa pidetyssä esitelmässä Heikki Liede kertoi Petun historiasta ja siihen liittyneistä henkilöistä. Kartanon omistaneen Karl Forsströmin poika, Petter Forsström oli innokas koiraihminen ja kansainvälinen koiratuomari. Hän kutsui Mannerheimin Pettuun ensimmäisen kerran vuonna 1920. Mannerheim oli kiinnostunut metsästyskoirien käyttämisestä metsästyksessä ja kävikin kettu- ja jänismetsällä kartanon mailla ainakin seitsemän kertaa.
–Petun saaren rauhallisuus vetosi Mannerheimiin, tuon ajan superjulkkikseen. Täällä ei ollut paljoa ihmisiä, eikä liikennettä. Metsästyspaikat olivat lähellä kartanoa ja Mannerheimin mukaan nimetty passipaikka on metsässä löydettävissä edelleen, Liede kertoo.
