Nälkä tulee, kun Tiia Paju sanelee reseptiä: nokkosmuhennos saa viime silauksensa kermasta ja muskottipähkinästä. Nokkosta Paju ei lakkaa ylistämästä.
– Se on ihan uskomaton kasvi, siinä on kaikki aminohapot, kivennäisaineet ja vitamiineja. Pinaatti ei ole mitään nokkoseen verrattuna, Paju myhäilee.
Tiia Paju on puutarhuri ja opiskellut myös biodynaamista viljelyä.
Yksi sydämenasia ovat villivihannekset, joita löytyy kotipihasta melkein rapulta kurottamalla. Keskeltä kotipihaa löytyy pensaan alta kolmea mainiota kasvia: nokkosta, koiranputkea ja voikukkaa.
Voikukasta sopii käyttää muutakin kuin salaatinomaiset lehdet.
– Aukeamattomat nuput voi freesata pannulla, siitä saa vaikka kasvislisukkeen. Säilömällä nupuista saa taas vähän kuin kapriksen, Paju opastaa.
Villivihannesten paras käyttöaika on juuri nyt, kun kasvit ovat vielä vaaleita ja pehmeitä. J
Koiranputken maistaminen tuottaa yllätyksen; maku on persiljamainen ja hento. Toinen putki, vuohenputki, on maultaan vähän kurkkuinen ja minttuinenkin.
Suinpäin pihalle ei ole syytä mennä. Tiia Paju muistuttaa, että ennen maistelemista pitää tietää, mitä poimii. Kattava kasvio ja asiantunteva kaveri ovat hyvä apu. Opiskeltavaa riittää; syötäviä kasveja on satoja.
Hyvä tapa aloittaa villivihanneksiin tutustuminen on pesto; kasvia, öljyä ja suolaa ajetaan sileäksi ja siinä se. Uunikalaan saa uutta aromia täyttämällä sen mahan esimerkiksi nokkosella.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
