– On kuin olisi rautatien varressa ollut, kun autoja meni ohi ihan koko ajan, letkautti Matildassa asuva mies maanantaina Teijon kansallispuiston luontokeskuksen pihassa.
Autoilla oli yhteinen päämäärä; kansallispuiston avajaiset. Avajaisriehaa siunattiin aurinkoisella kevätsäällä, ja päivää tulikin Matildaan viettämään satoja kiinnostuneita.
– Nyt tähän voi suhtautua rauhallisesti. Henkisesti suurin keissi oli jo aiemmin, tuumi kansallispuistosta aloitteen tehnyt Hannu Paunila.
Silloiset kaupungin aluetoimikunnat allekirjoittivat aloitteen pyöreästi pari vuotta sitten. Koko prosessi on vienyt aikaa vajaat pari vuotta; eduskunta hyväksyi lain kansallispuiston perustamisesta marraskuussa.
Tähän aikaan sisältyy paljon raakaa työtä, mutta onnea on mukana siinä, että ylipäätään oli jäljellä jotain, mistä tehdä esitys.
– On pieni ihme, että tällainen alue on säilynyt, totesi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok).
Kansallispuiston statuksen myötä Teijon vuotuisen kävijämäärän uskotaan nousevan 80 000 kävijästä.
– Aina se on hyvä ja plussaa, kun jotain uutta alueelle tulee, tuumi vaikutuksista Ylöstalon tilan Juha Karimo.
Karimo ja Tony Hellström tarjosivat avajaisväelle makkaraa Särkisalon yrittäjien nimissä.
Makkaran päälle puolestaan ei juuri välitä kansallispuiston tunnuslaji, harmaapäätikka. Sen ravintoa ovat muurahaiset ja lahopuussa elävät hyönteiset ja marjat.
Harmaapäätikan näkemiseen on Teijollakin mahdollisuudet; se on paikkalintu, joka pesii vanhoissa metsissä eteläisessä Suomessa.
