Viime joulukuussa Naantalissa vietettiin 100 vuotta kalaa Saaristomereltä -juhlaseminaaria. Aiheet käsittelivät elinkeinon vaiheita sillinlaivaston historiasta sinisen biotalouden mahdollisuuksiin.
Puheenvuoroja kuuntelemassa ja aiheesta keskustelemassa oli kalastajia, kalankasvattajia, kalanjalostajia, tutkijoita, järjestöjen edustajia ja virkamiehiä. Yhteinen tahtotila turvata elinkeinokalatalouden tulevaisuus on voimakas. Myös tulevilla sukupolvilla tulee olla mahdollisuus nauttia elinvoimaisista ja kestävällä tavalla hyödynnetyistä kalakannoista.
Kaupan alalta kuultiin positiivista viestiä; valtaosa kuluttajista haluaisi syödä nykyistä enemmän kalaa. Ennusteiden mukaan kysyntä tulee kasvamaan, sillä kalassa on lukuisia mahdollisuuksia niin ruokana kuin biotalouden materiaalinakin, ja kala voisi olla yksi vaihtoehto väestönkasvun myötä lisääntyvään proteiinin kysyntään. Kalansyönnillä on tutkitusti positiivisia terveysvaikutuksia, mikä on tärkeä tekijä kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta. Tällä hetkellä yli 80 % kalasta tuodaan ulkomailta ja vienti on vähäistä, vaikka kotimaisen kalatalouden arvoketjun kehittymiselle ja alan kasvulle olisi hyvät edellytykset.
Suomalaiset kalastajat ja kalankasvattajat tahtoisivat vastata paremmin kasvavaan kysyntään. Kotimaista kalastusta kuitenkin rajoitetaan tiukoin kansallisin kalastusrajoituksin. Kuhan alamittaa koskevat säädökset iskevät Saaristomeren ammattikalastukseen kipeästi. Kalastajien ahdinko syvenee, ja tulot vähenevät, mutta hylkeiden ja merimetsojen syömä kalamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Parempina aikoina investoineet kalastajat sinnittelevät vielä, mutta uusien tulo alalle on vähäistä. Vesiviljelyn kehitystä jarruttaa ja paikoitellen jopa estää ankara ja hidas lupajärjestelmä.
Seminaarissa eräs 50-luvulta saakka kalastanut kalastaja totesi, että nykytilanne on erittäin surullinen. Vaikka meillä olisi paljon hyviä ideoita kalastuksen kehittämiseksi, niistä ei ole apua, kun hylkeet karkottavat ja syövät kalat kalastajien apajilta. Onko todella niin, että suomalaisten on luovuttava kotimaisesta kalatalouselinkeinosta ja lähialueella pyydetystä ja tuotetusta kalasta?
Jo vuosien ajan on luvattu edistää kalatalouselinkeinoa, kestävää kehitystä ja sinistä biotaloutta. Samalla on korostettu lähiruuan ja kotimaisen ruuan tärkeyttä. Seminaarissa kuullun perusteella on selvää, että enää lupaukset eivät riitä. Elinkeinokalatalouden kehityksen kääntämiseksi päättäjiltä tarvitaan nyt rohkeutta ja halua tehdä nopeita päätöksiä koskien investointeja, haittaeläinkantojen vähentämistä ja kalastuksen kansallisia rajoituksia. Vain siten saamme turvattua kotimaisen kalan saatavuuden jatkossakin.
100 vuotta kalaa Saaristomereltä hanke
Olavi Sahlstén
Saaristomeren Ammattikalastajat ry
Anu Niinikorpi
L-S Kalatalouskeskus ry
