Naantalilainen Hannu Bastman seisoo Särkisalon entisessä lossirannassa ja harmittelee kesän helteiden aiheuttamaa saunapulmaa. Porottava aurinko tahtoo väkisin polttaa hänen harmaahirsisen kuuden hengen savusaunansa katon. Katto on päällystetty kuntalla eli metsänpohjamatolla, joka nyt on vahvasti ruskeansävyinen.
– Useimpina kesinä katto on ollut oikein hyvinvoiva. Siltä on voinut poimia mansikkaa, mustikkaa ja puolukkaa. Tänä kesänä se on ollut rutikuiva eikä saunan lämmitykseen uskalla ryhtyä kastelematta kattoa kunnolla.
Kattopulma on rajoittanut savusaunan lämmittämistä tänä kesänä, mutta viime perjantaina se sai sihistä lempeää lämpöään. Seitsemän miehen ystäväporukka oli koolla Bastmanin kesäasunnolla.
– Saunan lämmittäminen kestää nelisen tuntia ja yleensä ryhdyn siihen, kun on vieraita. Kivet täytyy saada kunnolla punahehkuisiksi. Vettä kun heittää, niin kiuas pikkuhiljaa sihisee ja löylyä tulee pitkään. Vielä seuraavana aamuna saa kunnon hien pintaan kun istuu saunassa puolisen tuntia.
Kiukaan sydän, jossa tulipesä sijaitsee, on 800 kilon painoinen. Sydän on vuorattu liki 500 graniittisella turkulaisella katukivellä, joista muodostuu myös kiukaan pinta.
Kiuas kokonaisuudessaan painaa noin 5000 kiloa. Se lämmitetään saunan ulkopuolelta. Kiukaan on muurannut pertteliläinen muurarimestari Jouko Nietula. Muuraaminen vei viikon verran.
Saunan hirret ovat haapaa. Puurakenteet valmistuivat pikkuhiljaa. Siinä oli apuna kaukassalolainen kirvesmies Jukka Lindeman. Hänellä kuten Nietulalla oli kokemusta savusaunan rakentamisesta.
– Puukaton päälle vedettiin huopakatto, huovan päälle patolevyä eli sokkelimuovia ja lopulta sen päälle kymmenen peräkärryllistä metsänpohjaa Aisbölen metsästä puolen neliön paloina.
Bastmanin kesäasunto on remontoitu hänen vanhempiensa aikoinaan pitämästä kyläkaupasta. Nykyisin hänellä on siellä kolme saunaa. Entisen kaupan ja nykyisen asuinrakennuksen sisällä on sähkösauna, jota Bastman ei juuri käytä, koska ei pidä ”grillissä istumisesta”. Entisen kaupan varastorakennuksessa ja nykyisessä vierastalossa on puulämmitteinen sauna, joka lämpiää joka päivä Bastmanin Särkisalossa ollessa. Se on hänen lapsuuden saunansa, sama jota kauppiasperhe käytti.
Pesuvesi kannetaan saunaan aivan kuin lapsuudessa, jolloin sauna lämpesi yleensä kaupan sulkeuduttua lauantaina. Bastman muistaa, että silloin oli yleistä saunakyläily. Saunakylään lähdettiin lyhyelläkin varoitusajalla ja heidänkin lauantaisaunaansa saattoi ilmestyä tuttavaperhe.
Painetussa lehdessä myös katsaus seudun yleisiin saunoihin
