Valtion säästökuuri pistää ahtaalle myös haja-asutusalueiden vesihuoltohankkeita.
Viime vuodet haja-asutusalueiden vesihuollon tukemiseen on jaettu valtion rahaa valtakunnallisesti noin 9,6 miljoonaa.
Ensi vuoden talousarviossa summa on jäämässä säästövelvoitteiden takia kahdeksan miljoonan korville.
Avoinna on toisaalta vielä, miten rahalle eduskunnan käsittelyssä käy.
Esimerkiksi kuluvan vuoden määrärahaa eduskunta jonkin verran korotti, muistuttaa vesihallintoneuvos Jaakko Sierla maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hallitusohjelma velvoitti kolmen miljoonan säästöön.
Pääosa avustuspotista on ohjautumassa osuuskuntien hankkeille. Rahansa saavat ainakin käynnissä olevat hankkeet ja osuuskuntien laajennukset.
Maakunnittain on eroja siinä, miten avustusten jakamisesta päättävät Ely-keskukset suhtautuvat uusiin hankkeisiin, esimerkiksi Keski-Suomessa uudet osuuskunnat eivät enää saa valtionavustusta.
Varsinais-Suomessa leikkausten aiheuttama muutos ei ole näillä näkymin kovin dramaattinen, arvioi Timo Korpinen, joka toimii paitsi kolmen salolaisen osuuskunnan toimitusjohtajana, myös Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n viestintäjohtajana.
Maakunnassa veshuoltohankkeisiin on jaettu viime vuosina noin miljoona euroa, ensi vuonna summa on kutistumassa 100 000 eurolla.
– Jos viime vuosina on tuettu kymmentä kohdetta, vastedes samansuuruinen tuki riittää yhdeksälle, havannoillistaa Korpinen.
Hän uskoo, että Varsinais-Suomessa olisi lähivuosina tilaa edelleen uusille jätevesiosuuskunnille.
– Toteutettavat hankkeet varmasti seulotaan entistä tarkemmin.
Korpinen toivoo, että osuuskuntien välinen vapaaehtoinen yhteistyö ottaa tulta ennemmin kuin tukipolitiikalla jo jonkun olemassa olevan osuuskunnan yhteyteen liitettävä hanke. Tähän ohjaa luonnostaan jo maakunnan sirpaloitunut hallinto.
Yhdessä toimien osuuskunnat saavat lisäksi selvää säästöä esimerkiksi hankinnoista.
