– Tässä olevista ei kukaan palannut kotiin, toteaa Carolina Holmqvist vanhasta lentolehtisestä.
Lehtinen on venäläisten joukkojen Bromarviin jatkosodan aikana pudottama. Sen Holmqvist on saanut lainaan haastateltuaan bromarvilaisrouvaa sota-ajan tapahtumista.
Kosken asemalla, juuri ja juuri Raaseporin puolella asuva Holmqvist opiskelee folkloristiikkaa Åbo Akademissa. Nyt hänellä on käynnissä aineiston keruu siitä, miten talvi- ja jatkosota Hangon rintamalla siviliväestölle näkyivät. Rilaxmonumentets traditionsförening on palkannut Holmqvistin kokoamaan historiikkia sota-ajan tapahtumista Bromarvissa.
– Sota itsessään on melkoisen hyvin jo taltioitu, mutta sitä ei, miten se siviiliväestölle näkyi.
Bromarviin on tultu ja sieltä on lähdetty. Talvisodan aikana silloinen Bromarvin kunta otti pakolaisia Hankoniemeltä. Matka tehtiin jalan, linnuntietä.
– Talvi oli kova ja meri jäässä. Jäätä pitkin matkaa kertyy runsaat kymmenen kilometriä, muistuttaa Holmqvist.
Folkloristina hän on kiinnostunut myös tarinoista ja sattumuksista.
– Sotahistoriassa on aina tärkeää, että kellonajat ovat oikein, mutta en ole numeroista niin kiinnostunut.
Jatkosodan alettua Hangon vuokra-alueen rajoilla, myös Bromarvin ja Hangon välisillä saarilla käytiin taisteluita, joissa tehtiin paljon tuhoa ja kirjattiin mittavia miestappioita.
– Pienistäkin saarista käytiin kovaa vääntöä.
Taisteluiden vuoksi aiemmin evakkoja majoittanaeesta Bromarvista lähdettiin vastaavasti taistelujen tieltä pois. Moni majoittui Perniöön.
Koko juttu Perniönseudun Lehdessä