Skip to main content

6.10.2011

Puheet siitä, että ruoan alkuperä kiinnostaa ihmisiä jatkuvasti enemmän, eivät ole puppua.
Esimerkiksi viime viikonlopun lähiruokatapahtumassa Fiskarissa kävi yli kymmenentuhatta ihmistä.
 Ruoalta halutaan nyt myös tiettyä vanhanaikaisuutta, eikä kyseessä ole vain suomalainen ilmiö.  Muun muassa Ruotsissa  on kärsitty jopa voipulasta. 
Tämän nimenomaisen yhtälön tekijät ovat lähihistoriassa; maidontuottajien määrä on pienentynyt tuntuvasti ja syitä on helppo löytää talouspuolelta, niin tuki- kuin hintapolitiikastakin, jotka viimeistään voivat pelottaa nuoret muihin töihin kuin tiloja jatkamaan.
Herää herkästi kysymys, mikä muu perustuote on seuraavaksi liipasimella;  ainakin sianlihan tuottajat ovat puhuneet pitkään surkeasta kannattavuudesta.
Nähtäväksi jää, onko jatkuvasti kasvavasta lähi- ja luomuinnostuksesta vetoavuksi tuottajille ja tippuuko joku tuotannon ala silti pois . Entä onko idyllinen kuva siitä, että tuottaja saisi myytyä koko tuotantonsa kotiseudulle, lainkaan realistinen.   Myyntikanavansa lähiruoka joka tapauksessa tarvitsee,   nyt yhdessä sumassa tulevat messut ovat vain tuotteiden tutuksi tekemistä.
Seuraavan kerran paikallista tuotantoa esitellään SaloFood-torilla ensi viikolla.  Lähiruokatorin toteuttavat Salon lukio-opiskelijat.   
Ajatus on oikeansuuntainen,  lukiolaisista kasvavat huomisen ruokaostoksilla kävijät.  Fiskarin  messujen tapainen tapahtuma ei vielä ole kyseessä, mutta hyvä alku joka tapauksessa.

Ei kiveäkään kääntämättä

Särkisalossa jatketaan Särkisalokodin puolesta kampanjointia.
Yleisötapahtumia, kirjeitä ja mielipidekirjoituksia on tehtailtu edelleen.  Vastaukset askarruttaviin kysymyksiin ovat olleet paikoin vältteleviä tai niitä ei ole vielä edes saatu.  Yhdeksi merkittävimmistä kysymyksistä  nousee kuntaliitoksen yhteydessä  tehty hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja se, onko tätä sopimusta lainkaan kunnioitettu.
Asiassa ei ainakaan kaupunkilaisten puolelta jääne kiveäkään kääntämättä.

Jaa artikkeli: