Valtion palveluita leikataan eteläisessä Salossa vuodenvaihteessa Kelan toimiston verran.
Kelan konttorissa pistetään lappu luukulle eikä korvaavaa palvelua hetkeen löydy Saloa tai Kemiötä lähempää.
Perustelu sulkemiselle on vanha tuttu, kävijöiden määrän vähäisyys.
Palveluita Perniön postinumeroalueelta on jatkossa ajateltu saatavaksi entiseen kunnantaloon suunnitellusta monipalvelupisteestä, jonka perustaminen kuitenkin on viivästynyt.
Kun konttorin sulkeminen ei aiheuta Kelan henkilökunnalle irtisanomisia, ei kyse ole siitä että ainakaan henkilösäästöjä haettaisiin. Houkutus ajatella, että ainakin osa laitoksen omasta henkilökunnasta voisi palvella edullisemmissa tiloissa Perniössä jatkossakin, on suuri.
Jatkossa pienimmällä vaivalla Kelan palvelun perniöläinen saa Kemiöstä, asiointi on vaivattomampaa kuin Salon keskustassa ja lisäasiakkaat antanevat jatkoaikaa ainakin yhdelle maaseutukonttorille.
Valtakunnallisesti yli kymmenen konttoria sulkeva Kela uudistaa myös ilmettään. Joulukuun aikana laitos on ilmoittanut muun muassa uusivansa konttoreidensa ulkoasua sekä graafista ilmettään. Yhdessä sisustusarkkitehtien kanssa tehty uudistus aloitetaan Helsingin Kampin konttorista. Ilme halutaan suunnittelijoiden mukaan uudistaa valoisammaksi ja tunnistettavammaksi, sillä Kelalla on paljon ikkunapinta-alaa eri paikkakuntien katukuvassa.
Asiakkaiden oikeustajuun selvän rahan satsaaminen uuteen ilmeeseen samalla, kun toisaalla suljetaan konttoreita, ei välttämättä mahdu. Positiivisempaa viestiä antaisi se, että palvelut ovat saatavilla myös muualla kuin isoissa kuntakeskuksissa. Toisarvoista useimmille kun on , minkälaisen ikkunateippauksen takaa palvelun saa.
Jätevesiasoista inhimillinen ehdotus
Haja-asutusalueiden jätevedet nousivat tapetille jälleen alkuviikosta, kun selvitysmies Lauri Tarasti esitti, että jätevesijärjestelmien uudistamista voitaisiin tietyissä tapauksissa lykätä.
Tähän asti takarajana on ollut vuoden 2014 alku, mihin mennessä kiinteistöillä pitäisi jätevesijärjestelmien olla uusien normien mukaiset.
Tarastin esityksessä puolestaan niissä kiinteistöissä, joissa asuu pysyvästi yli 70-vuotiaita ihmisiä, ei vaadittaisi uusia toimenpiteitä, vaan ne jäisivät seuraavien sukupolvien kustannettaviksi. Alueilla, joille yhteisen viemäriverkon rakentaminen aloitetaan ennen vuotta 2018, ei myöskään tarvitsisi ryhtyä asetuksen edellyttämiin jätevesien käsittelyn tehostamistoimiin.
Tarastin esityksessä on ilahduttavan inhimillinen ote. Yli 70-vuotiaiden haja-asutusalueilla asuvien tapauksissa on käytännössä kyse aina yhden, kahden hengen talouksista, joissa oletettavasti vielä ei turhaan vesillä lutrata. Jätevesijärjestelmien uusiminen olisi helposti tuhansien eurojen kustannuskysymys – ylivoimainen monelle kotitaloudelle kannettavaksi.
Ajatus siitä, että lisäaikaa yhteisesti viemäröitäville alueille tulisi vielä neljä vuotta, asettaa puolestaan haasteen kunnille ja kaupungeille. Vesihuoltosuunnitelmia on tehty ja päivitetty, toteutusta enää uupuu.
