Perniön kirjaston kirjastonhoitaja Leena Plosila kertoo, että Aku Ankka -lehden tilaisuus kirjastoon on lopetettu viime vuoteen.
Tämän vuoden alusta Perniön kirjaston tarjontaan on tullut varsin suuri muutos. Mikäli asiakas on etsinyt viikoittain ilmestyvän Aku Ankka -lehden tuoreimpia numeroita kirjaston hyllystä lainattavaksi vuodenvaihteen jälkeen, on hän joutunut pettymään, sillä Perniön kirjastoon Aku Ankkaa ei enää tilata.
Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin kirjastonhoitaja Leena Plosilan mukaan varsin yksinkertaisesta syystä.
– Sitä ei kannattanut tilata enää, koska lukijoita oli niin vähän. Ne eivät vaan menneet enää lainaksi.
Perniön kirjaston päätös luopua Aku Ankan tilaamisesta kävi ilmi, kun Perniönseudun Lehti tutki, lukevatko lapset ja nuoret nykyään enää sarjakuvia. Lehden tekemien haastattelujen perusteella sarjakuville löytyy lukijoita, mutta sarjakuvien lukeminen on vähentynyt, kuten myös luettavat sarjakuvat.
Vaikka Perniön kirjastossa Aku Ankka -lehden lainaajien määrä on käynyt vähiin, luetaan kyseistä lehteä silti koko maanlaajuisesti suuria määriä. Kahden vuoden välein ilmestyvän, 3–16-lasten mediankäyttöä seuraavan Yippee-tutkimuksen mukaan Aku Ankan viikoittain ilmestyviä numeroita luki keskimäärin 227 000 3–16-lukijaa vuonna 2024.
Suurista lukijamääristä huolimatta vuoden 2024 lukijamäärät ovat huomattavasti pienemmät verrattuna vajaan kahdenkymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä kertoo, että vuonna 2008 3–16-vuotiaiden viikoittaisten lukijoiden määrä oli noin 480 000. Kyseiseen vuoteen ajoittuu myös lehden ennätyslevikki. Hyyppä kertoo, että myös levikki on laskenut vuosien aikana suunnilleen samassa suhteessa.
– Me olimme vuonna 2008 Suomen suurin viikko- ja aikakausilehti ja surulliseksi tilanteen tekee, että me olemme sitä edelleen. Lukeminen on tipahtanut siihen malliin, että me olemme säilyttäneet asemamme yllättävän hyvin, Hyyppä sanoo.
Hyypän mukaan tilannetta edesauttaa se, ettei Aku Ankka ole ainoastaan lasten ja nuorten lukema lehti. Lukijoiden keski-ikä lehdellä on hieman alle 30 vuotta ja kaikkia lukijoita lehdellä on viikoittain noin puoli miljoonaa.
Tyypillisin lainaaja on lapsi
Tatu Koski kertoo lukevansa paljon mangaa. Alvar Kallio taas lukee muun muassa Aku Ankkaa sekä Lassia ja Leeviä. Peetu Niemi lainaa sarjakuvia kirjastosta, kun sinne matka koulun kanssa vie.
Koko maan mittakaavassa ainakin Aku Ankalla riittää lukijoita. Sen sijaan Toijan koulussa Kiskossa ei nouse paljon kuudesluokkalaisten käsiä, kun heiltä kysyy sarjakuvien lukemisesta. Paikalla olevista kuudestoista oppilaasta ainoastaan kolme kertoo lukevansa joitain sarjakuvia. Kuuden oppilaan kotiin taas tulee tai on tullut jossain vaiheessa Aku Ankka.
Noin puolet luokan oppilasta taas nostavat kätensä, kun kysymys laajenee koskemaan sarjakuvien lisäksi Neropatin päiväkirjan tyylisiä runsaasti kuvia ja sarjakuvamaisia piirteitä sisältäviä kirjoja. Esimerkiksi kuudesluokkalainen Alvar Kallio kertoo lukevansa Neropatin päiväkirjoja.
– Luin ennen paljon enemmän Aku Ankkaa, mutta luen niitä nykyäänkin. Se tulee meille kotiin viikoittain, hän kertoo.
Myös Lassi ja Leevi lukeutuvat Kallion suosikkisarjakuviin. Hänen luokkatovereistaan Peetu Niemi kertoo taas lainaavansa sarjakuvia, kun he käyvät koulun kanssa kirjastossa. Ossi Jumiskolla on taas kotona Aku Ankkoja, mutta hän ei oikeastaan lue niitä. Tatu Koski sen sijaan lukee paljon mangaa.
– Olen ihan anime-nörtti, hän naurahtaa.
Myös Perniön kirjaston kirjastonhoitaja Leena Plosila muistaa japanilaisten manga-sarjakuvien suursuosion noin kymmenen vuoden takaa, mutta kertoo tuon kultakauden jo menneen. Uudemmista sarjakuvista, joita kirjastosta lainataan hän mainitsee esimerkkinä Huippuhäslärit, Koiramies ja Kisuliin. Kahta jälkimmäistä ei edes löydy haastatteluhetkellä hyllystä yhtään, sillä ne ovat lainattuina.
Kokonaisuudessaan Plosila kokee, että sarjakuvien lainaaminen on viime vuosina hiipunut. Toisaalta hän myöntää, että Perniön kirjastoon on hankittu aika vähän sarjakuvia. Hyllyyn tilataan tuotteita, joita lainataan, minkä vuoksi Aku Ankasta Perniössä on siis luovuttu.
– Itse kun teen hankintoja, en ihan hirveästi panosta sarjakuviin. Minulla on ne tietyt, joista tiedän, että ne menevät ja niitä kannattaa hankkia.
Tyypillisin sarjakuvan lainaaja on lapsi, vaikka aikuiset miehetkin niitä saattavat Plosilan mukaan lainata.
Koko juttu tämän viikon lehdessä!
