Raili Hilakarin väitöstutkimuksen teko Lapin yliopistoon on käynnissä.
Raili Hilakarin pöydällä on mappi ja toinenkin ja niissä satoja sivuja aineistoja Hilakarin tekemistä haastatteluista.
Tekstiä kertyy, kun haastattelee kahdeksaatoista ihmistä kahdentoista paikkakunnan ja yhdeksän hyvinvointialueen alueelta.
Iso on teemakin.
Mathildedalissa asuvan Hilakarin väitöstutkimuksen aihe kumpuaa monia suomalaista koskevasta asiasta, omaishoidosta: hoivavastuut ovat jo vuosia olleet epävirallisen omaishoitajuuden vastuulla, muistuttaa Hilakari.
Varsinaisesti tutkimus käsittelee omaisen oikeudellista toimijuutta muistisairaan ikäihmisen asumisen nivelvaiheissa.
Matkaa tutkimuksen valmistumiseen on vielä; ensimmäinen kolmesta artikkelista on vasta syntymässä. Artikkelit vertaisarvioidaan ja ne yhteenvetoineen muodostavat aikanaan väitöskirjan.
Jotain voi sanoa jo nyt. Lakiakaan ei tarvita siihen, että omaisen asemaan vaikuttavia asioita ja palvelujen saatavuutta saadaan paremmalle tolalle.
–Joku ohjausmekanismi tarvittaisiin siihen, että hyvinvointialueiden sivut pakotetaan yhteen malliin. Se on hyvin yleistä, että sivuilla ei ole yhdenkään elävän ihmisen nimeä tai numeroa. Johtoryhmän nimet löytyyät kyllä, mutta mistä löydät sen muistikoordinaattorin, Hilakari heittää.
Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan omaishoidosta vain noin viidennes on virallista omaishoitoa: tällöin omaishoitaja saa esimerkiksi korvauksen ja vapaita. Valtaosa hoitaa esimerkiksi muistisairasta puolisoaan korvauksetta.
–Se tässä on käynyt selväksi, että omaishoitajien jaksamista ei hyvinvointialueiden puolelta kysytä. Nyt haastatellessa ovat monet sanoneet, että ihanaa kun joku edes kysyy kuulumisia, Hilakari toteaa.
Haastatteluissa kertyy paljon paperia ja yksi opeista on se, että paperien olisi syytä olla ajoissa kunnossa.
–Pitää varautua tilanteeseen, jossa emme kykene päättämään itse asioistamme.
Raili Hilakari sanoo, että omaishoitaja on tulkki ja puolestapuhuja, mutta ilman riittäviä valtuutuksia tämä puoli jää tekemättä.
Lista on pitkä: etukäteen voi laatia edunvalvontavaltakirjan, valtakirjan taloudellisten asioiden hoitamiseen, hoivatahdon, hoitotahdon tai testamentin. Kaikkien tekemiseen olisi laissa perusteensa. Jopa kolmikymppiset tekevät edunvalvontavaltuutuksia, tietää Hilakari.
Koko juttu 23.10. painetussa ja digilehdessä!
