Vuosituhannen alussa järvimäiseksi kunnostettu Pesänlampi on viime vuodet ollut lähinnä kosteikko. Lammen kunnostamiseen esitetään ensi vuodelle määrärahaa.
Salo kaupunki aikoo investoida lähivuosina selvästi muutamaa viime vuotta enemmän.
Ensi vuodelle investointeja on kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhosen talousarvioesityksessä 25,8 miljoonalla eurolla ja vuonna 2026 kaupunki investoi taloussuunnitelman mukaan jopa 43 miljoonalla.
Ensi vuoden isoimmat rakennushankkeet osuvat Salon keskustaan; Uskelan päiväkoti ja koulu ovat 20,5 miljoonan euron kokonaisuus ja jäähalli yhdeksän. Museon yhteisvaraston 5,4 miljoonan euron rakennushanke saattaa siirtyä vuoteen 2026.
Korhosen talousarvioesitystä puitiin tiedotustilaisuudessa perjantaina. Lähivuosien investoinneista iso siivu on myös arkista ylläpitoa ja kunnostamista; tiedotustilaisuuden päivän sana oli korjausvelka, jota Salo pyrkii nyt pienentämään niin katu- kuin esimerkiksi vesijohtoinfrankin kunnostuksilla.
Tekninen johtaja Teemu Virtanen laskeskeli kaupungin kiinteistöissä olevan korjausvelkaa jopa 62 miljoonan euron edestä, jos velkasaldo haluttaisiin kerralla nollille.
–Siitä tietysti riippuu paljon, miten esimerkiksi Varha suhtautuu rakennuksiin, Virtanen toteaa.
Salon kiinteistöselvitys luo suuntaviivoja kiinteistöomaisuuden käytölle ja se tullee päätöksentekoon keväällä.
Ensi vuonna liikelaitos Salon vedelle on merkitty vesijohtoverkoston saneeraukseen 300 000 euron määräraha ja viemäreihin 1,2 miljoonaa euroa, missä on yli miljoonan nousu tähän vuoteen. Virtanen toteaa, että tällä saadaan korjattua välittömimmin korjausta tarvitsevat osuudet.
Eteläisen Salon osalta iso lähivuosien investointi on yläkoulun peruskorjaus tai uudisrakentaminen. Suunnitelmakaudelle eli vuosille 2025-2029 on tähän merkitty 3,25 miljoonaa euroa. Koululle on kirjattu myös 210 000 euron av-remontti, joka kuitenkin on kytköksissä muuhun korjaamiseen.
Vuosina 2026 ja 2027 jatkuisi Melassuon liikunta-alueen varustuksen parantaminen.
Ensi vuodelle on kaupunginjohtajan esityksessä merkitty Perniöön kaksi hanketta, joista on paikallisesti pitkään puhuttu ja joita on odotettukin. Koirapuiston toteuttamiseen esitetään ensi vuodelle 70 000 euron määrärahaa. Niin ikään Perniön kirkonkylässä sijaitseva Pesälampi on pääsemässä kunnostukseen; esityksenä on 100 000 euroa ensi vuodelle ja 65 000 euroa vuodelle 2026. Lampi ruopattiin ja kunnostettiin EU-rahalla noin 20 vuotta sitten, mutta vuoden 2010 tulva rikkoi patoluukun ja sen jälkeen lampi on ollut lähinnä kosteikko.
Yhdistyspuolella lämmittänee tieto siitä, että avustusmäärärahat nostetaan 200 000 euroon.
Isompi patohanke on vireillä Mathildedalissa, missä ruukinlammen kunnostukseen on suunnitelmakaudelle merkitty 560 000 euron määräraha.
Salo tekee ensi vuonna noin 3,3 miljoonaa euroa tappiota. Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin suurin kuluerä on sivistystoimi: opetuslautakunta vie toimintakuluista puolet. Vuonna 2026 alijäämä painuu runsaaseen kahdeksaan miljoonaan euroon, samoin vuonna 2026.
–Äkkijarrutuksiin ei ole syytä, mutta tulevaan on syytä suhtautua vakavasti, toteaa Anna-Kristiina Korhonen.
Osaltaan tulevaisuutta voi vain arvioida: TE-uudistuksen vaikutukset nähdään vasta myöhemmin, samoin se, mihin suuntaan esimerkiksi työmarkkinatuen kuntaosuus kehittyy. TE-palvelut siirtyvät kunnille vuoden alussa ja tämä tietää sitä, että valtiolta siirtyy henkilöstöä kaupungille noin 45 työntekijän verran.
