Sauli Litsilä kertoi Perniönseudun Lehden haastattelussa 7.11. Wipron rakennushankkeesta.
Perniössä kippihydrauliikan osia valmistava Wipro Infrastructure Engineering Oy oli viime vuonna Salon neljänneksi suurin yhteisöveron maksaja. Yritys maksoi noin 3,8 miljoonan euron tuloista veroa noin 760 000 euroa.
Toissavuonna Wipro oli sijalla kolme, jolloin se teki tulosta noin 6,3 miljoonaa euroa.
Perniönseudun Lehti uutisoi viime viikolla Wipron laajennushankkeesta, mutta myös yrityksen mahdollisista lomautuksista.
Eteläisestä Salosta ei viime vuoden yhteisöverotuksen osalta kaupungin kärkikymppiin noussut muita. Perniöläinen Finnparttia nousi 1,1 miljoonan euron tuloilla ja 229 000 euron veroilla sijalle 16. Vaanelan puutarha Oy:n sijoitus oli 19. Miljjoonan tuloksesta yritys maksoi yhteistöveroa 20,3 prosenttia eli noin 203 000 euroa.
Luonnonkosmetiikkaa Saaren taika -brändin alla valmistava Topaz Oy oli alkukesästä kielteisen julkisuuden kohteena, kun yrityksen tuotteiden markkinointiväitteistä nousi kohu.
Tämä ei näy tuloksessa, sillä yritys yli kaksinkertaisti tuloksensa. Vuonna 2022 yritykselle kirjattiin noin 230 000 euron tulot, viime vuonna 565 000 euron. Tästä summasta verottaja peri 115 000 euron yhteisöverot. Tällä summalla yritys on Salon listalla sijalla 32.
Teijon telakan maa-alueen omistava Teijon telakka Oy teki viime vuonna 524 000 euron tuloksen; veroja meni maksuun 106 000 euroa.
Maataloustuottajat lähes peräkkäin
Eteläinen Salo on maataloustuotannostaan tunnettua aluetta ja yhteisöverolistalla kaksi tekijää on lähes peräkanaa. Hästön maatila Oy on Salon listalla sijalla 50 ja Skotlannin maatalous Oy sijalla 52.
Hästö teki tuloa noin 377 000 euroa, Skotlannin maatalous noin 360 000 e. Marjajaloste Meritalo Oy on 306 000 euron tuloksella sijalla 62.
Sijalta 70 löytyy perniöläinen jätehuoltoyritys H. Koskinen Oy ja sijalla 75 on Kiinteistö Oy Perniön portti. Tämä yritys hallinnoi Perniön S-marketin käyttämää kiinteistöä. Teijon matkailu Oy oli sijalla 95 noin 231 000 euron tuloilla. Yritys on Teijon rinnekeskuksen taustalla.
Koko Salon ykköseksi nousi lähes 12,8 miljoonan euron tuloilla Suur-Seudun Osuuskauppa. Toinen oli 6,4 miljoonan tuloksella.
