Ashleigh ja Ethan Halse ottivat äitinsä Yolanden ja isänsä Simonin kanssa osaa Särkisalon itsenäisyysjuhlaan. Varsinainen juhla alkoi kahvipöydästä.
Särkisalon itsenäisyyspäivän juhlassa on kahvijonossa puhuttu vuosien varrella ihan varmasti ruotsia ja suomea. Tänä vuonna puhuttiin englantiakin, ja ilmassa oli paljon hyviä kysymyksiä.
Halsen perhe muutti Etelä-Afrikasta Suomeen vuonna 2019 ja keväällä 2020 Särkisalon Vähämaalle. Keskiviikkona he osallistuivat Särkisalon seurakuntakodissa järjestettyyn itsenäisyyspäivän juhlaan – monestakin syystä.
Perheen isän Simon Halsen äiti oli suomalainen ja juuret ovat näkyneet hänen lapsuudessaan pieninä arjen asioina. Hänen isoisänsä puolestaan oli rintamalla ja siinä on yksi syy olla mukana tapahtumassa, joka tekee kunniaa sotavuosien uhrauksille.
Lapset Ethan ja Asleigh elävät kouluarkea siinä, missä muutkin Särkisalon lapset, ja äiti Yolande Halse mietti, että juhlaan osallistuminen opettaa jälkikasvulle taas yhden siivun suomalaisista perinteistä. Pienen varauksen tosin äiti jätti: kakku saattoi olla alakouluikäisten vinkkelistä vielä kiinnostavampi asia kuin varsinainen ohjelma.
Pituudella ei tosin sitäkään oltu pilattu: Meripirtin kööri huolehti musiikista muutaman laulun verran ja Reijo Salminen piti puheensa napakkana.
Salminen on särkisalolainen geologian professori ja kirjailijakin ja muistutti, että Suomessa olisi aihetta useampaankin itsenäisyyspäivään. Joulukuussa muistetaan yleensä valtion itsenäisyyttä, mutta huomionarvoinen asia on sekin, että Suomessa asuu itsenäinen kansa.
Nykyinen elämänmeno joka tapauksessa on velkaa sille, mitä tapahtui satoja vuosia sitten, muistutti Salminen: kansan osanottoon perustuva paikallishallinto vakiintui jo Ruotsin vallan aikana, samoin oikeudenhoito kehittyi tehokkaaksi. Autonomian aikaan syhntyivät esimerkiksi oma posti- ja tullilaitos ja kauppalaivasto. Kansakoululaitoksellakin on pitkät juuret.
