Tiistaina herätti monenlaisia reaktioita uutinen, jonka mukaan EU-komissio kaavailee kohdennetun silakanpyynnin kieltämistä Suomen lähivesillä ensi vuonna.
Esitys on vasta esitys, Suomi hakee siihen todennäköisesti muutosta ja lopullinen päätös tehdään lokakuussa.
Tilanne koetaan luonnollisesti tuoreeltaan katastrofiksi tai ainakin hyvin vaikeaksi paikaksi muun muassa kalaliikkeissä, kalajauhotehtaalla ja tietysti kalastusaluksilla: silakka on määrällisesti Suomen tärkein saaliskala.
Perusteet esitykselle ovat selkeät: silakan kutukannat ja yksilökoot ovat pienentyneet.
Silakka on etenkin rannikon ruokakulttuuria, mutta ei pelkkää perinnettä – moni nuorikin nimekäs kokki on yrittänyt puhua tämän monipuolisen, hyvänmakuisen ja yleensä edullisenkin kalan puolesta ja tuoda sitä uudessa muodossa osaksi tämän päivän ruokalistoja.
Kotitarvekalastusta uutinen ei koske; litkaajat löytyvät rannoilta edelleen ja harrastekalastajien verkot syksyisin merestä. Me herkkusuut pärjäämme kyllä, jos osaamme lyöttäytyä oikeisiin piireihin tai lähteä itse kalalle.
***
Yhdestä asiasta on puhuttu vähemmän.
Silakkasaaliista valtaosa menee ihmiskitojen sijaan turkiseläinten rehuksi. Turkistarhauksesta taas on lintuinfluenssan myötä puhuttu entistäkin vakavampaan sävyyn. Raskaasti tuettu ja eettisesti kestämätön ala on syystäkin tulossa tiensä päähän ja sen alasajon myötä häviää iso osa silakan syöjistä. Kalastusveneestä katsellen ei varmasti näytä hyvältä sekään.
Silakkasaalis oli viime vuonna noin 70 miljoonaa kiloa, siis noin kymmenen kiloa per kansalainen.
Tämän kirjoittaja voi vuodessa syödä helpostikin tuon määrän, moni muu ei – suomalaisten silakansyönti on vähentynyt tämänkin vuosituhannen aikana noin 1,2 kilosta 300 grammaan hengeltä. Siinä saa todella miettiä uusia jalosteita ja kampanjoita, jos kulutuksen aikoo palauttaa edes kiloon – eikä sen määrän pyytämiseen nykyistä kalastajakuntaa tarvita. Ja sitten pitäisi löytää suita sille kalalle, joka nyt matkaa turkistarhoille.
Osa saaliista on viety aiemmin yli itärajan. Kenen muun suussa silakka maistuisi, missä muodossa ja miten kaukana ja millä hinnalla?
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
