Kemiönsaaren kunta on saanut viime päivinä palstatilaa enemmän kuin ehkä vuosiin.
Syynä on teknisen lautakunnan päätös kunnan metsien hoidosta. Lautakunta linjasi, että kunnan omistamista metsistä suojellaan 30 prosenttia. Muilla kunnan omistamilla metsäalueilla on mahdollista tehdä jatkossakin hakkuita, mutta jatkuvan kasvun periaatteella.
Päätös on uutisoitu paikallisesti, maakunnallisesti ja myös valtakunnan medioissa. Positiivista PR:aa kunnalle on tullut päätöksen myötä varmasti enemmän kuin kalliillakaan mainoskampanjalla saisi aikaan.
Päätös on tätä päivää ja linjassa kunnan ympäristöohjelman kanssa: sen mukaan kunta pyrkii hiilineutraaliksi ja säilyttämään luonnonrikkauden. Eteläisen Suomen kehno suojelutilanne ja vanhojen metsien vähäisyys tiedetään tutkitusti jo ennestään: Kemiönsaaren suojelemat metsät ovat ehkä rikka rokassa, mutta kuitenkin askel oikeaan suuntaan.
Lautakunnassa päätös syntyi äänestyksessä vastaesityksen pohjalta. Voisi sanoa, että lautakunta äänesti varman päälle, mutta ei ilman tietoa. Kenellekään ei luulisi olevan epäselvää, että suhtautumisen metsien käyttöön pitää muuttua: suojelun lisäämiseen ohjaa EU:n biodiversiteettistrategiakin, mutta muitakin keinoja on. Nähtäväksi jää, millainen kohtalo on esimerkiksi vapaaehtoiseen suojeluun avittavalla Metso-ohjelmalla.
Valtion toimet metsänomistajana ovat saaneet paljon aiheellista kritiikkiä, mutta suunta monella muulla taholla näkyy kääntyvän. Esimerkiksi Konstsamfundet on noin 7000 hehtaarilla Kemiönsaaren suuria metsänomistajia. Säätiö on ilmoittanut, että neljännes sen talousmetsistä siirtyy jatkuvan kasvatuksen piiriin ja jo suojeltujen metsien pinta-ala kasvaa tänäkin vuonna. Jatkuvaan kasvatukseen on siirtynyt tällä puolen kuntarajaa muun muassa Salon seurakunta. Sivullisen silmään voisi näyttää, että julkiset toimijat kohta lähes kilpailevat tässä lajissa.
Toivottavasti eivät pakon edessä, vaan asian tärkeyden ymmärtäen.
