Perniön seurakuntatalossa ikä näkyy.
Seurakunnan tilat Perniössä saattavat mennä uusjakoon ja remonttiakin on lähivuosina tehtävä: seurakuntatalo alkaa olla yhden päivätyön tehnyt ja perussaneeraus on väistämättä edessä.
–Siinä on tehty alustavaa kuntokartoitusta ja tutkittu niin kivijalkaa kuin ikkunoitakin. Kyllä siinä on peruskorjauksen ainekset olemassa, toteaa kirkkoherra Timo Hukka.
Joka tapauksessa seurakuntatalon tiloja on muunneltava, jos ja kun seurakunta päättää myydä valkoisen pappilan. Sen katon alla ovat toimineet niin seurakunnan kerhot kuin partiokin.
–Niin on, että jos jostain tilasta luovutaan, on toisaalta löydyttävä korvaavat tilat, Hukka tähdentää.
Peruskorjaus olisi kirkkoherran mukaan satojentuhansien eurojen satsaus.
Taustalla on iso kysymys siitä, mitä kiinteistöjä seurakunta tulevaisuudessa omistaa. Kiinteistö- ja hautatoimen johtokunta on jo aiemmin linjannut, että seurakunnan kirkot ja leirikeskukset pysyvät seurakunnalla, samoin Salon ja Halikon seurakuntatalot sekä Suomusjärven seurakuntakoti. Perniöstä johtokunta on esittänyt myytäväksi valkoista pappilaa ja seurakuntatalon rivitaloa jo tämän vuoden aikana ja samoin johtokunnan myyntilistalla olisi Särkisalon pappila sekä partiolaisten käyttämä Rotholma. Tämän vuoden aikana selvitettäisiin lisäksi niin Kiskon kuin Särkisalonkin seurakuntakotien tarpeellisuus ja onko niitä mahdollista korvata vuokratiloin. Johtokunnan listalla todetaan, että tilojen yhteiskäyttö lisääntyy ja omien kokoontumistilojen tarve vähenee.
–Perniön seurakuntatalolla kyllä on käyttöä. Lisäksi minulle on tullut viestiä, että samantapaisia kokoontumistiloja ei kylällä oikein ole, Timo Hukka sanoo.
Kirkkoneuvosto oli koolla keskiviikkona ja päätti, että rivitalon ja pappilan myynnin valmistelua jatketaan.
Timo Hukka muistuttaa, että vanhat pappilat esimerkiksi Kiskossa ja Halikossa ovat heränneet uuden omistajan myötä uuteen eloon.
–Yleensä tällaiset kohteet menevät sellaiseen käyttöön, joka palvelee paikallista yhteisöä.
Rotholmaan liittyy lahjakirja, jolla rakennus on 1950-luvulla seurakunnalle hengellistä käyttöä varten päätynyt. Sen mukaan rakennus palaa lahjoittajasuvulle, jos seurakunta sen aikoo myydä. Taloa ovat pitkään käyttäneet partiolaiset, jotka katsovat, että seurakunta voi sen partiolippukunnalle lahjoittaa, mutta ei myydä ulkopuoliselle.
Timo Hukka toteaa, että seurakunnan vinkkelistä Rotholma voi päätyä lippukunnalle lahjoituksena: suuria myyntivoittoja siitä ei ole odotettavissa ja seurakunta vapautuu rakennukseen liittyvistä vastuista.
