Suomessa varoitellaan parhaillaan mahdollisista sähkökatkoista talven pakkasilla ja jouluateriasta uhkaa tulla ilman kinkunpaistoakin kallein miesmuistiin.
Sattuvaa on, että samalla näyttäisi olevan vireillä runsaslukuinen määrä aurinkovoimahankkeita niin Varsinais-Suomessa kuin muuallakin maassa, Salon rajojen sisälläkin ainakin kolme. Suunnitelmat ovat mittavia, laskettiinpa kokoa sitten pinta-alalla tai sähköntuotolla; maata tarvitaan satoja hehtaareja ja sähköä on luvassa kymmenientuhansien asuntojen tarpeen verran.
Maanantaina Melassuon voimaloiden tiimoilta pidetty yleisötilaisuus kertoi asiasta yhden puolen. Suunnitelmia yleisön puolelta ei juuri kehuttu. Uusiutuvan energian tarvetta ei kiistä kai kukaan, mutta jos energiantuotanto uhkaa luonnon monimuotoisuutta, vesistöjä tai hiilensidontaa, on ääni kellossa toinen. Samat huolenaiheet voi liittää tuulivoimaan.
Salon rakennus- ja ympäristölautakunta on ottanut osaltaan kantaa Melassuon hankkeeseen eilen.
Tuulivoimalle parhaiten sopivat alueet on merkitty maakuntatasoiseen kaavaan, mikä ei tarkoita sitä, että näille paikoille voimaloita koskaan tulisi. Aika saattaisi olla kypsä samanmoiselle tarkastelulle myös aurinkovoiman suhteen.
Maanantaina kuultiin ajatus, jonka mukaan voimalarakentaminen törmää joka tapauksessa monesti johonkin: jos ei luontoon niin kulttuuriympäristöön. Taas ollaan valinnan edessä: millainen metsikkö saa jäädä rakentamisen alle tai miten pitkä rivi paneeleja on osa rakennetun ympäristön kerroksellisuutta ja mikä menee liiallisen puolelle. Kymmenien hehtaarien pinta-aloista puhuttaessa eivät katot helposti riitä, mutta kotitaloudelle jo muutamasta paneelista on apunsa.
Aika näyttää, ovatko nopemmin täynnä paneeleja autotallien katot kuin suot. Selvää lienee, että maanantaina ei nähty tämän asian tiimoilta viimeistä kipakkaa keskustelutilaisuutta.