Olen tehnyt kesän aikana juttuja monista eri urheiluseuroista, yhdistyksistä ja ihan vain ystäväporukoista. Olen haastatellut erilaisia aikuisia ihmisiä eri yhteisöistä, mutta heitä kaikkia on yhdistänyt yksi asia, nimittäin yhteenkuuluvuuden tunne.
Koronapandemian aikana yksinäisyys lisääntyi Suomessa jopa niin paljon, että SPR:n teettämän kyselyn mukaan, joka kolmas suomalainen oli kokenut yksinäisyyttä. Tämä korostui varsinkin, kun seuratoiminnat olivat tauolla eikä ryhmissä saanut kokoontua. Yksinäisyys tekee hallaa kenelle tahansa, sillä ihminen on laumaeläin.
On ollut virkistävää huomata, miten pienellä paikkakunnalla eri yhteisöissä ja seuroissa riittää säpinää myös rajoitusten poistumisen jälkeen. Onkin erityisen tärkeää, että yhteisöllistä toimintaa järjestetään myös jatkossa, ja ihmiset lähtevät mukaan, kun jotain jossain järjestetään. Yksinäisyyden torjuminen on meidän kaikkien työtä.
Yhteenkuuluvuuden tunnetta voi hakea monista eri paikoista, sillä vaihtoehtoja varmasti löytyy joka lähtöön. Uusia ystäviä voi löytyä mistä tahansa. Samanhenkiset ihmiset voivat törmätä toisiinsa vaikka kirpputorilla tai koiranäyttelyssä. Pelkästään se, että saa kertoa ylpeänä kotiseudustaan ja sen asukkaista saattaa saada aikaiseksi jo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Hanna Kammi-Rahnasto
