Perniöläinen nuohooja Risto Gustafsson pitää nokipaloja monen syyn seurauksena. – Jos poltetaan märkiä puita, rajoitetaan ilman saantia tai tulisijassa on rakenteellisia ongelmia, on nokipalon riski suurempi. Sen vuoksi olisi tärkeää muistaa, että kiinteistön omistajan vastuulla on kerran vuodessa muistaa tilata nuohous.
Perniön VPK kertoi nokipalojen lisääntyneen viime vuonna. Herää kysymys, johtuvatko palot nuohouksen hoitamattomuudesta, sillä nuohouksen vastuu siirtyi pari vuotta sitten piirinuohoojalta kiinteistön omistajalle. Nuohoojamestari Jari Takanen tunnistaa ongelman.
– Tämä on itsestään selvä kehitys, kun kiinteistöt eivät ole enää piirinuohoojien vastuulla. Kun ei ole valvontaa, niin nuohoukset jäävät.
Takanen kertoo nuohonneensa omakotitaloja, joita on viimeksi nuohottu peräti kolme vuotta sitten, vaikka nuohoojan pitäisi käydä kerran vuodessa.
– Nuohoamatta jättäminen on aina riski ja tietysti turvallisuustekijä. Siinä yritetään säästää vääristä asioista.
Perniöläinen Risto Gustafsson ei tunnista nokipalojen ongelmia omien asiakkaidensa kohdalla, mutta uskoo asian unohtuneen monelta vastuun siirtyessä.
– Se on valvonnan ja tiedon puutetta. Nokipaloissa on yleensä kyse tulisijan ja poltettavan materiaalin aiheuttamasta epäpuhtaasta palamistapahtumasta, jonka vuoksi savuhormiin tiivistyy palavaa materiaalia. Kerran vuodessa pitäisi nuohota, jos tulisija on kunnossa ja polttaa siellä kuivia puita.
Gustafsson suosittelee olemaan yhteydessä ensimmäisenä nuohoojaan, kun vanhassa talossa suunnitellaan remonttia.
