Skip to main content

Kirkkojärven kuhaa saatetaan tulevaisuudessa varjella kalastusrajoituksin

Koekalastusverkkoja selviteltiin tiistaina lämpimässä säässä. Ilpo Ervastin edessä verkoissa on niin särkikaloja kuin petojakin, ennen muuta kuhaa ja ahventa.

Kiskon Kirkkojärvessä elää vahva, luonnollinen kuhakanta. Hoitoyhdistys suoritti järvessä alkuviikolla koekalastuksia, joilla selviteltiin järven kalakannan rakennetta ja määrää ja kuhien määrä yllättikin verkkojen kokijat.
–Kalaisa järvi tämä ilman muuta on, vahvistaa kalastuksenvalvoja Ilpo Ervasti.

Kuhakannan kääntöpuolena on kalastuspaine, joka Kirkkojärvellä on kova.  Länsi-Suomen kalatalouskeskuksessa on työn alla Kirkkojärven käyttö- ja hoitosuunnitelma, jonka osana ovat myös mahdolliset kalastuksen sääntelytoimet.
Suunnitelmaa laativa kalastusbiologi Olli Ylönen toteaa, että jos rajoituksia päätetään esittää, tulevat kyseeseen todennäköisesti yleiset rajoitukset kuten esimerkiksi verkon silmävälien minimikoko.
– Jos rajoitetaan vain kuhan kalastusta, se koskee niitä saaliita, joissa on viisikymmentäyksi prosenttia kuhaa, Ylönen muistuttaa.

Mahdollisista sääntelytoimista päättää varsinaisesti Ely-keskus.
Paikallinen kalastus ei niinkään aiheuta painetta, vaan myös muualta tulevat kalastajat.
–Ihan merialueiltakin on tultu kalalle Kirkkojärveen. Maine on aika kauas kantautunut, puntaroi hoitoyhdistyksen puheenjohtajana vuoden alusta aloittava Markku Marttinen.

Marttinen toteaa, että vahvasta kuha- ja muusta petokalakannasta on pidettävä kiinni jo järven hyvinvoinnin vuoksi: ne pitävät kurissa pohjasedimenttiä pöyhiviä särkikalakantoja, jotka osaltaan ylläpitävät vesien rehevöitymistä.
–En lähtisi tekemään varsinaisia hoitokalastuksia, kun järvessä on hoitajia, Marttinen sanoo.

 

Jaa artikkeli: