– Kyllä Mathildedal on sitten muuttunut! Käytiin äsken katsomassa myös vanhaa valimoa. Siellä on hieno museokin, kehui Juhani Kustfält perjantaina.
Juhani Kustfältin monet vanhat Mathildedalin asukkaat saattavat tuntea nimellä Korkka. Juhani oli vielä lapsi, kun hänen perheensä asui Mathildedalissa 1940-luvulla. Hänen isänsä oli töissä valimossa ja perhe asui Anttipoffissa.
Viime viikolla jo vuonna 1950 Ruotsiin muuttanut Juhani Kustfält kävi vierailulla lapsuutensa maisemissa yhdessä tyttärensä perheen kanssa. Vanhoja koulukuvia katseltiin mm. pari vuotta nuoremman Esko Alven kanssa.
– Hyvässä kunnossa näytät olevan, kehui Alve vanhaa tuttuaan.
Tarkasteltavina olivat mm. vuosien 1947 ja 1948 vanhat koulukuvat. Niistä pystyi nimeämään paljonkin vanhoja tuttuja.
Juhani Kustfält on taustaltaan inkeriläinen. Mathildedaliin hän saapui vain 7-vuotiaana perheineen vuonna 1943 yhdessä usean muun inkeriläisperheen kanssa. Laivalla tultiin Virosta Suomeen. Ensin perhe asettui Iisakin kirkoksi kutsuttuun Onnelaan, joka oli alunperin rakennettu kouluksi. Siitä perhe muutti Anttipoffiin, jonka sisätilojakin Kustfält pääsi perjantaina katsastamaan.
– Tässä me asuimme, näyttää mies numerolla seitsemän varustettua ovea. Ikkuna pihan puolella tuo vielä enemmän muistoja mieleen.
– Näyttää olevan sama syreenipensaskin tässä edelleen kuin silloin ennen, Juhani Kustfält tunnelmoi.
Aivan ensimmäinen paluuvierailu Mathildedaliin tämä ei Kustfältille ollut. Neljä vuotta sitten hän oli täällä niin ikään tyttärensä perheen kanssa.
– Hän se minut sai myös nyt lähtemään, kun hän ihastui tähän paikkaan viimeksi niin paljon. Majoitumme täällä paikallisessa hotellissa.
Tytär Anneli on tehnyt Ruotsin TV:lle jopa dokumentin isästään ja tämän inkeriläisyydestä. Inkeriläisyys oli mielessä myös tällä matkalla, sillä lauantaina Suomen Inkeri-liitto järjesti Piikkiössä kesäjuhlan, johon perhe osallistui.
1940-luvun lopulla Juhani Kustfältin vanhempi veli oli jo muuttanut Ruotsiin ja hän lopulta sai muunkin perheen muuttamaan lahden toiselle puolelle. Perhe muutti Ruotsiin vuonna 1950 Juhanin ollessa 14-vuotias.
– Haaparannan kautta lopulta mentiin, käveltiin vain toiselle puolelle rajaa. Neuvostoliiton aiheuttama uhka inkeriläisten palautuksista ei siis toteutunut Kustfältin perheen kohdalla, vaan he saivat elää rauhassa Mathildedalissa.
– Tämä oli hieno paikka kasvaa. Vesi oli aina lähellä, toisella puolella järvi ja toisella meri. Saimme viljellä pientä kasvipalstaakin. Työväentalolla tapahtui silloin paljon. Siellä kävi mm. kiertävä teatteri ja järjestettiin paljon urheilukilpailuja. Hyviä urheilijoitakin täällä oli, muisteli Juhani Kustfält.
Esiin nousi mm. korkeushyppääjä Sulo Söderström ja keihäänheittäjä Rauno Leino. Myös Mambona tunnettu Toivo Forsbom kuului Juhani Kustfältin sen aikaisiin tuttaviin.
– Sellainenkin jäi mieleen, että koululla oli perunamaa, jota meidän oppilaiden piti hoitaa. Meillä oli koulussa oikein perunakellarikin. Ja tietysti perunat piti kuoria itse koulussa ennen syömistä!
