Perniön oma poika, Sampsa Sarparanta on Sauvon Käsien kesänäyttelyn päävierailija. Paikallisista taiteilijoista koostuva yhdistys pitää kesäisin majaansa Sauvon Karunassa. Meren rannalla sijaitsevan vanhan meijerin rosoiset kiviseinät sopivat hyvin Sarparannan töiden taustaksi.
–Miljöö ja paikka ovat hienoja, mutta suoraan sanottuna en olisi tullut tänne, jos Leena Sarparanta ei olisi pyytänyt. Leena on tätini.Näyttelyssä esillä ovat teokset ovat valmistuneet tämän vuoden alussa helmikuussa avautuneeseen näyttelyyn Hämeenlinnaan, jonka vuoksi Sauvon näyttelyn kanssa ei tullut kiirettä.
–Galleristit soittavat yleensä noin pari vuotta aikaisemmin, mutta valitettavan usein kuukausi pari ennen näyttelyä vasta syntyy idea, josta lähden työstämään lisää. Näyttelyn taulut ovat syntyneet purkauksen omaisesti, ilman mitään valmista teemaa. Se on Sarparannan tapa työskennellä. Ideoita taiteilija poimii uutisista.
–Onhan näihin töihin suodattuneet ympäröivän maailman uutiset. Etenkin ilmastoahdistus tuntuu olevan näissä jonkinlaisena yhteisenä tausta-ajatuksena.Sarparannan työt ovat hyvin realistisia, aivan kuin valokuvia, mutta niissä on asennetta. Samaa asennetta mitä hänen toisessakin intohimossaan, punk-musiikissa.
–Loppukesä menee musiikin parissa, sillä työstän ensimmäistä sooloalbumia.
Lue koko juttu painetusta lehdestä!
