Perniön kirkonkylän koulun uusi osa on kohta 30-vuotias ja sen kaksi arjessa näkyvää ongelmaa tulee vierasta vastaan heti ovella: naulakot ovat käytävien laitamilla ja välitunnin alkaessa sisään astuva astuu keskelle pukemissouvia ja meteliä.
–Se on toive, että uudessa rakennuksessa olisi naulakot vähän kuin ulkokehällä eikä näin kulkuväylillä. Akustiikka on sekin uusissa rakennuksissa aivan erilainen, kertoo rehtori Sirkku Leikkonen.
Uuden koulun rakentamiseen on määrärahat merkitty ja työryhmä on miettinyt, mitä koulun katon alle pitäisi sovittaa. Tarkoituksena on, että opetuslautakunta ottaisi kantaa hankesuunnitelmaan huhtikuussa ja tästä alkaisi yksityiskohtaisempi suunnittelu.
–Nyt puhutaan vielä neliöiden tasolla, tiivistää Leikkonen.
Toiveet ovat selvät: muunneltavaa opiskelutilaa noin 250 oppilaalle, ruokasali ja monitoimitila sekä jumppasali, joka palvelisi muitakin kuin kouluaa. Oma lukunsa on oppilashuolto: kuraattori käy koulussa useamman kerran viikossa ja tarvitsee kunnon tilat. . Paikan suhteen ei vielä ole tehty lopullista päätöstä: vahva ehdokas on ollut entisen lukion tontti, mutta myös nykyisen koulun paikkaa on vaihtoehtona pyöritelty. Rehtori sanoo epäilevänsä, mahtuuko uudisrakennus nykyisen alakoulun paikalle.
–Paikkana tämä on ihana, kun on tuo metsä tuossa. Toisaalta liikenteellisesti tämä on aika haastava. Lukion tontille varmasti saataisiin hyvä piha tehtyä, Leikkonen puntaroi.
Esikoulua on soviteltu uuden koulun tiloihin ja käsityöluokista kaavailtu yhteisiä ylä- ja alakoululaisille.
–Arkinykyisessäkin koulussa sujuu kyllä, kun sopu sijaa antaa, rehtori toteaa.
Näin siitä huolimatta, että koulun vanha puoli on poissa käytöstä ja osa oppilaista käy koulua väistötiloissa.
Syksyllä oppimisverkkoselvityksen yhteydessä väläytettiin ajatusta siitä, että koulurakennuksessa voisi olla myös esimerkiksi hammaslääkärin hoitohuone. Tämänkaltaisia tiloja ei kuitenkaan ole rakennukseen suunnitteilla.
–Lähtökohta on, että talossa olisi perusopetus ja esiopetuksen tiloja sekä yhteiskoulun tarvitsemia tiloja. Lisäksi on ajatuksena, että kansalaisopisto käyttäisi tiloja ja liikuntasalia on mietitty siltä kannalta, että sitä voisivat käyttää muutkin kuin koulu, toteaa kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi.
