Miksi yrittää suullisesti kuvailla makua, jos maistaakin voi. Krista Lehto-Kivelä tarjoaa kakkua Alaspään tilan keittiössä ja odottaa kommenttia. Kohta selviää, että koristekuorrutteessa on vinkeä vaniljainen maku.
Kaukaa tuodusta vaniljasta ei ole kyse, maku ei juonna paljoa kotipihaa kauemmas. Kuorrutteessa on sokerin lisäksi käytetty nimittäin mesiangervoa.
Perniöläinen Alaspään tila tuottaa erilaisia kasviksia, juureksia ja kukkiakin. Varsinaisen viljelyn jatkoksi tilalla on kehitelty tuoteperhettä jatkojalostetuista keruutuotteista; mesiangervosokerin lisäksi esimerkiksi suppilovahverosuolaa, voikukkasiirappia ja kuusenkerkkäsuolaa. Lisäksi tiensä pusseihin ovat löytäneet esimerkiksi kuivatut nokkosensiemenet, yrteillä ryyditetty suola sekä simppelisti viherjauheeksi nimetty sekoitus luomukasveja: maitohorsmaa, nokkosta ja vuohenpurkea sekä siankärsämöä.
–Sen voi käyttää ruoanlaitossa tai ihan ravintolisänä vaikka smoothiessa, Lehto-Kivelä opastaa.
Hän opiskelee luonnonvaratuottajaksi, mutta kiinnostus maiden ja metsän antiin on vanhempaa perua. Uuden tuotekokeilun alkukin koulussa oli: erään kurssin näyttötyönä Krista Lehto-Kivelä kehitteli pussikeiton suppilovahveroista. Osa yrteistä on viljeltyjä, esimerkiksi tilli. Osa on sananmukaisesti luonnosta, sienet metsästä ja muut kasvit luomukeruualueelta. Pieniin eriin tarvittavia määriä voi kerätä itse, isompien erien tuotanto vaatisi apukäsiä; työ on luonnostaan aikaavievää ja kerääminen pitää ajoittaa tarkoin
Alaspään ensimmäistä koe-erää on myyty muun muassa Reko-piirin kautta. Jatkossa piirin ja erilaisten tilaisuuksien lisäksi yksi myyntikanava voi olla verkkokauppa. Suunnitteilla on kuivurin hankinta; koe-eriin elintarviketilaksi hyväksytty kotikeittiö riitti, isompaan tuotantoon sen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista.
Koko juttu painetussa lehdessä
