Kun ilta hämärtyy, toistuu eräällä pihalla Kiskossa tietty rutiini: aitauksesta ohjataan yöksi sisätiloihin sekä lampaat että hevoset.
–Se on se ylimääräinen työ siitä, että asuu susireviirillä, sanoo Ami Lamminen.
Hän haluaa tuoda seudulla vellovaan susikeskusteluun vielä yhden äänen lisää.
–Vaikka siitä olen saanut kuulla jo nyt, että neutraali asenne on väärä.
Palautetta hänelle on tullut niin soittoina, viesteinä kuin kasvokkainkin annettuina kommentteina.
Ami Lamminen on kokenut myös susivahingon. Susi tappoi kaksi Lammisen lampaista noin puolitoista vuotta sitten.
Hän haluaa paitsi suitsia sudenmetsästysintoa, toivoo myös, että susiin liittyvistä asioista puhuttaisiin tosiasioiden perusteella.
–Susi kuitenkin on tutkittu eläin ja tietoa on käytettävissä. Jostain syystä susi herättää mahdottomasti vihaa ja pelkoa.
Tietoa on; esimerkiksi Eviran sivulta voi lukea ruumiinavausraportit kaikista vuoden 2015 jälkeen laitokselle toimitetuista susista.
Suden metsästys oudoksuttaa Lammista jo ajatuksen tasolla.
–Susi on suojeltu direktiivilaji. On lähtökohtaisesti outoa, että sellaista halutaan metsästää.
Toisaalta esimerkiksi auton töytäisemän ja siksi ontuvan tai kapisen suden lopettaminen voi olla perusteltua.
–Jos on niin, että susi ei voi toteuttaa lajityypillistä käytöstään. Silloinkin kaato voidaan tehdä poliisin myöntämällä luvalla, Lamminen toteaa.
Yksi kysymys liittyy siihen, miten lauma käyttäytyy, jos siitä poistetaan yksi eläin.
–Mieluummin näkisin sellaisen tilanteen, että on alueella toimiva lauma joka metsästää ja pysyy pois pihoilta, Lamminen toteaa.
Omien havaintojensa perusteella hän sanoo suden väistävän ihmistä. Hän on tehnyt useita susihavaintoja.
Lamminen puhuu petoaidan puolesta.
–Jos suden pitää valita sähköaidan takana olevan lampaan tai metsästä helposti saatavan peuran välillä, se valitsee peuran, Lamminen uskoo.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
