Salo ja Kemiönsaari ovat potkaisseet käyntiin matkailuyhteistyön.
Tavoite on kunnianhimoinen; tehdä seudulle näkyvyyttä kiinalaisten matkailijoiden keskuudessa.
Sinänsä ajatus on looginen. Kiinan kasvava talous tarkoittaa sitä, että yhä useammalla kiinalaisella on mahdollisuus matkustaa. Kasvavista markkinoista kannattaa ottaa oma siivu, etenkin kun matkailun varaan sekä Salossa että Kemiönsaaren puolella on jotain laskettu.
Valtavia matkailijamassoja ei tavoiteltane, eikä toisaalta ole syytäkään. Jo majoituskapasiteetin tietty rajallisuus asettaa joitain reunaehtoja.
Mahdottomia määriä ja ohjaamatonta käyttöä esimerkiksi herkät luontokohteet eivät sitä paitsi siedäkään. Maltillisen kasvun toki, ja ennen muuta silloin, jos kohteiden käyttö on vastuullista ja ohjattua. Kohteet ja palvelut on tuotteistettava, ja sitä nykypäivän matkustavaisetkin toivovat.
Tuotteistamisen kautta vasta myös yrittäjät saavat hyötyä, se ei vielä riitä että ihmiset saadaan seudulle pikaisesti piipahtamaan.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mitä matkailuyhteistyöhön tulee. Rajanaapuruskunnat ovat äkkiseltään ajatellen luonteva parivaljakko, jossa kummallakaan ei välttämättä ole yksin riittäviä resursseja paneutua esimerkiksi juuri Aasian näkyvyyteen.
Saadaanpa kasvua aikaan kummalle puolelle kuntarajaa hyvänsä, se on kaikki alueen hyväksi ja kotiinpäin. Asiaa kannattaa ajatella maakunnan ja seudun vinkkelistä, ei vain oman kylän tai kaupungin.
