Suomen sokerijuurikkaanviljelijät miettivät näinä päivinä jälleen juurikkaanviljelyn tulevaisuutta.
Näillä näkymin kansallisten sokerikiintiöiden tilalle on tulossa komission valvoma lainsäädäntöuudistus.
Maataloustuottajien keskusliitto MTK näkee, että uudistus ei ole kuitenkaan täystyrmäys alalle, vaan viljelijöiden neuvotteluasema säilyy. Tiloilla asia voidaan nähdä synkemmässäkin valossa.
Kiintiöistä on puhuttu etenkin sokerin osalta ennenkin; muutamia vuosia sitten uhkakuvana oli, että koko kiintiö poistuu ja sokerinviljelylle Suomessa saadaan sanoa hyvästit. Kiintiöitä on pidetty hyvänä selkänojana, mutta toisaalta on kannettu huolta siitä, että kiintiö saadaan varmasti täyteen.
Lähivuosina voimaan astuva muutos ei kuitenkaan tarkoittane, että viljelijöiden edunvalvojat pääsisivät jatkossa sen vähemmällä kuin tähänkään asti.
Suomalaisen maatalouden peräsintä käännellään nykyään jossain määrin myös keskisestä Euroopasta käsin.
MTK:n näkemyksen mukaan sokeri on Euroopan yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistettaessa kuitenkin voittajien joukossa. Pahempana pettymyksenä pidetään sitä, että sian- ja siipikarjanliha ovat jäämässä tuotantosidonnaiseen tukeen oikeutettujen tuotteiden listalta.
Jatkossa toivo pannaan siihen, että hallitus onnistuu komission kanssa käymissään kansallisten tukien neuvotteluissa.
Neuvotteluissa on, kuten järjestö katsoo, paljon panosta. Niiden kulku ja lopputulos kertovat jotain siitä, miten tärkeäksi puheenaolevien tuotantosuuntien jatko Suomessa katsotaan.
Asiaa mutkistaa se, että kyse ei ole vain tiloista ja tuotannosta. Maatalouden välilliset vaikutukset monella alueella ovat merkittävät. Neuvotteluissa tehdään paitsi maatalous-, myös- aluepolitiikkaa.
