Kosken kartanon mailla Perniössä on muutaman päivän ajan viihtynyt neljä kattohaikaraa.
Vierailijana laji ei ole Suomessa tavaton, mutta pesintä olisi Suomessa laatuaan ensimmäinen.
– Tässä ollaan ihan pesimäalueen pohjoisrajalla, muistuttaa Fredrik von Limburg Stirum Kosken kartanosta.
Vain vähän etelämpänä, Virossa kattohaikara on pesivä laji. Koskella haikarat harkitsivat pesänrakennusta jo muutama vuosi sitten, mutta silloin tuloksetta.
Tuolloin erään rakennuksen katolle rakennettiin haikaroille pesän runko, joka on edelleen paikoillaan.
– Todennäköistä on, että jos linnut alkavat pesää rakentaa, ne käyttävät runkoa hyväkseen, puntaroi von Limburg Stirum.
Kattohaikara on kulttuurimaiseman ja jokivarsien laji, joten sen viihtyminen kartanon joenvarsilaitumien tuntumassa ei ole ihme. Haikaroiden viihtymistä Koskella selittää myös hyvä ravinnon saatavuus: luomuviljelyssä olevilla alueilla on paljon kastematoja, samoin joelta haikarat saattavat napsia sammakoita ja pikkukalaa.
Ruokailevat haikarat ovat olleet kartanolla mielenkiinnon kohteena.
– On ollut mielenkiintoista seurata, miten ne poimivat matoja, kertoo von Limburg Stirum.
Haikarat kiinnostavat myös sivullisia, mutta pelisäännöt on hyvä pitää mielessä. Paras paikka lintujen tarkkailuun on Perniö-Kisko –maantieltä. Tällöin säilyy riittävä välimatka lintuihin ja kartanoon. Kartanon laitumet ja pihapiiri ovat yksityisaluetta jolle ei ole asiaa.
– Isolta tieltäkin katsoessa on oltava huolellinen, ettei sinne synny liikennetukoksia, muistuttaa Fredrik von Limburg Stirum.