Tytöt iskevät siinä kuin pojatkin

Timo Nuutisen nimi on tuttu  koululaisille vuosien ajalta.  
Tyksin teho-osastolla sairaanhoitajan työssään mukiloinnin jälkiä nähnyt mies on kertonyt väkivallan seurauksista kouluissa 25 vuoden ajan.
Kertomisen tarve ei ole vähentynyt.  Väkivaltaviihteen määrä on lisääntynyt, tietokonepeleissä mätkitään toden teolla, verkosta saa pikkuvaivalla nähtäväkseen mitä vain.
Timo Nuutinen ei silti syyllistä pelejä tai videoita.
– Se olisi naiivia. Samalla periaatteella voitaisiin kieltää rallipelit, jotka aiheuttavat kaahaamista.
– Näitä katsotaan kuitenkin. Olisi epäreilua, jos rinnalla ei saisi näyttää todellista faktaa siitä, mitä väkivallasta seuraa, heittää Nuutinen.
Tyttöjen ja poikien käytös on lähentynyt toisiaan, tyttöjen käyttämän väkivallan määrä on noussut samalle tasolle poikien kanssa.   
Tärkeintä on kertoa, että edes leikillään tehdyn lyönnin seurauksista ei voi olla varma ja siksi sitäkään ei pidä tehdä tai hyväksyä. Pää voi kestää jonkun kolhun, tai sitten ei ensimmäistäkään.
Lyöjä ei voi tietää, mitä seurauksia iskulla on ja siksi leikkimielistäkään läppäisyä ei pidä hyväksyä.
– Kasvojen luut voivat potkusta hajota yli kahteensataan osaan, muistuttaa Nuutinen.