Eteläisessä Salossa kaivettaneen vielä tänä vuonna mittavia viemärilinjoja ainakin yhdellä suunnalla.
Haja-asutusalueilla moni kiinteistö on saamassa jatkossa jätevesiasiansa kerralla kuntoon: vireillä on parikin isoa osuuskuntavetoista viemäröintihanketta, jotka toteutuessaan tarkoittavat sitä että pitkälti yli sadasta uudesta taloudesta jätevedet menevät tulevaisuudessa kaupungin puhdistamolle.
Ennen kuin näin voi käydä, on osuuskunnissa tehty paljon työtä: käyty neuvotteluja, täytetty asiakirjoja ja ennen muuta hikoiltu kaivannoissa.
Hankkeiden juuret juontavat paljon puhuttaneeseen jätevesiasetukseen.
Asetusta rukataan parhaillaan, mutta olettaa sopii että sen henki ja varsin tiukat velvoitteet säilyvät.
Tämä onkin oikein, vaikka haja-asuminen ei pahin Itämeren kuormittaja olekaan.
Se, että asiaa hoidetaan jo etukäteen kuntoon osuuskuntavetoisesti, kertoo, että osuuskunnilla on oikeanlainen vastuuntunto asian suhteen.
Jatkossa nähtäväksi jää, synnyttääkö asetus osuuskuntien perustamisen buumin vai tulevatko kunnat vastaan. Salossa vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta ei vielä maanantaina tehty päätöksiä, vaan ensin halutaan katsoa millaiseksi asetus muuttuu.
Käytetyt ilmaisut voivat hämmentää: vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuoliset alueet jo kuulostaakin keinotekoiselta. Maaseudusta puhuminen olisi suorempaa.
Yhtä kaikki asetuksen myötä tehtäväksi tulee jatkossakin investointeja. Käyttömukavuudeltaan kyseenalaisten, hintavien ja epävarmojen kiinteistökohtaisten ratkaisujen sijaan kunnallisten puhdistamojen piiriin on saatava ne kiinteistöt, jotka suinkin mahdollista on. Esimerkiksi eteläisessä Salossa ratkaisuja jätevesiasian ratkaisemiseksi kaupungin yhden kasvusuunnan, Teijon ja Salon välillä on tehtävä.
Jos käytännön tekeminen jatkossakin kaatuu kuntalaisten eli osuuskunnan vastuulle, vähimmäisvaatimus on että julkista rahoitusta hankkeille tulee ainakin se mikä nykyään.
Ristiriita muodostuu muuten kovin suureksi, jos ylhäältä annetaan velvoitteita ilman aikomustakaan olla hengessä mukana.