Hallitus patistaa omakotiasujia luopumaan öljylämmityksestä 4000 euron täyllä. Maalämpö maksaa parikymmentä tonnia ja erilaiset lämpöpumput kymppitonnin molemmin puolin. Kaukolämmöstä on tullut houkutteleva vaihtoehto. Neljän tonnin tuki tuntuu jo melkoiselta.
Salo on keikkunut kaukolämpöä käsittelevissä uutisissa myönteisessä valossa. Helsingissä Helen nosti reippaasti kaukolämmön hintaa talven ajaksi, jolloin sitä kuluu paljon. Salossa mentiin toiseen suuntaan. Syyskuussa hinta laski yllättäen reilut kymmenen prosenttia!
Perniö Cityn esikaupungissa on toteutettu ennakkoluuloton investointi kaukolämmön tuotantoon. Sekaroskamme poltetaan jättimäisessä reaktorissa. Lämmöllä kuumennetaan vettä, jota johdetaan Salon kaukolämpöverkkoon.
Korvenmäen ekovoimalaitos tuottaa siis kierrätyskelvottomista jätteistä lämpöä ja vähän sähköä päälle. Laitos toimittaa nyt noin 90 % Salon kaukolämmöstä. Polttamisen kannalta on tuiki tärkeää, ettemme heitä sekaroskiin huonosti palavia rojuja kuten metallia.
Jätteenpolton hiertävä ongelma on valtava tuhkan ja kuonan määrä. Kaikki roju ei vaan pala. Kuonaa lajitellaan, käsitellään ja jalostetaan. Siitä suunnitellaan käytettävän maarakennukseen ja siitä aiotaan valmistaa pihakiviä ja elementtejä. Koska jäte voi sisältää arvaamattomia aineita, kuonan käytössä on vielä monta pulmaa pohdittavana.
Perniön kaukolämpölaitoksessa ei polteta jätettä vaan puhdasta metsähaketta.
Parisen vuotta sitten postilaatikkoomme oli pudotettu kyselylomake. Kaukolämpölinja kipuaisi pian Erveläntien mäkeä ylös kohti liikuntahallia. Pientaloilla olisi nyt mahdollisuus liittyä kaukolämpöön. Vastasin innostuneena, että tottahan toki.
Linja rakennettiin, mutta kovin moni talo ei silloin asiasta innostunut.
Pysyikö lämmitysöljyn hinta liian halpana? Raakaöljyn tuottajamaat kilpailivat, kuka pystyisi toimittamaan enemmän. Puheet öljyn loppumista tuntuivat hölynpölyltä.
Viime kesänä muutaman naapurin aktiivinen toiminta johti toimiin. Liikuntahallin päälinjasta voidaan vetää sivulinja lähialueen taloihin. Riittävä määrä asukkaita innostui. Kaukolämpöyhtiöltä saatiin tarjouksia. Ja mansikkana kakun päälle hallituksen neljän tonnin täky näytti vaan voimistuvan EU:n koronatukien ansiosta.
Monesti ihmetellään, miten lämmintä vettä kannattaa siirtää kilometrikaupalla talven kovilla pakkasilla. Maailmalla jossa termistä maalämpöä on helposti saatavilla, putket kulkevat yleensä maan pinnalla. Eristykset ovat niin hyvät, että lämpöhäviö jää minimaaliseksi. Maanpäällisiä pitkiä putkia näkee mm. Islannissa.
Asutuskeskuksissa lämpöputket kaivetaan maan alle. Näin ei suinkaan tehdä lämmön säästämiseksi vaan putkistojen suojelemisiksi vaurioilta. Muutaman kymmenen sentin syvyydessä on lähes yhtä kylmää kuin maan pinnallakin.
No, linja saapui viimein murjumme kupeeseen. Sokkeliin porattiin reikä ja putki työnnettiin sisään. Öljykattila sai kyytiä. Uudet laitteet asennettiin suit sait, ja homma rupesi pelaamaan heti. On se kummaa, että sormenpaksuista putkea pitkin voi virrata riittävästi kuumaa vettä koko talon lämmittämiseksi. Ja vielä lämpimät suihkuvedet päälle.
Nyt on sitten kaikki munat yhdessä ja samassa korissa. Kunpa vaan ei joku carunan kaltainen kaappaisi kaukolämpöä.
pajen.fi
