Särkisalon Klintinmäki uhkuu komeuttaan ikkunan takana, kun Laura Vuorijoki pyörittää näytöllä toisenlaisia maisemia. 
Kuvissa näkymät vaihtelevat liki tropiikista karuille vuorille.
Lauran kuukauden loma kotimaassa päättyi sunnuntaina ja tänään hän on työn touhussa paimentamassa lampaita ja nautoja Uusi-Seelannissa. Elämä toisella puolella maapalloa ei ole taittanut Särkisalon tenhoa.
– Klintmäelle oli kiivettävä ensimmäiseksi, siellä möyrin lumen joukossa.
Lauran seikkailu alkoi pari vuotta sitten.
– Ajattelin, että joku reissu pitää tehdä, nähdä maailmaa ja kokea seikkailuja.
– Oppia kielen ohessa millaista on elämä jossain muualla.
Ainoa ehto oli, että maassa puhutaan englantia.
Uusi-Seelannista Laura oli kuullut pelkkää hyvää. Suunnitelma alkoi hiljaa itää, eikä siitä kerrottu kenellekään, ennen kuin siitä oli tulossa totta.
–Se oli ihan uskomatonta – minä olen lähdössä maapallon toiselle puolelle.
Paikan valinnassa painoi paljon maan yleinen rauhallisuus.
Lauran työpaikka Uusi-Seelannin pohjoissaarella on lammasfarmi, jossa kasvatetaan myös nautoja.
–Siellä on parituhatta uuhta, lampaita yhteensä viitisen tuhatta.
Koko maassa lasketaan olevat 31 miljoonaa lammasta, asukkaita saarilla on 4,4 miljoonaa.
Lauran työ on eläimistä huolehtimista.
–Katsotaan, että niillä on ruokaa ja vesikaukalot toimivat, pidetään huolta loukkaantuneista ja aitojen virrasta.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
