Kävin työmatkalla etelässä. Sinne kuljetaan Helsingin kautta.
Samaa matkaa tuli vuosikymmenien takainen tuttavani – nykyään kansanedustaja. Erehdyin kysymään: ”mitä kuuluu”? Hänen mielestään viimeaikainen päättämättömyys ja asioiden linjaton valmistelu tulee aiheuttamaan poliittisen katastrofin.
Toisaalta, hän jatkoi, kun poliitikot ovat paniikissa, niin eivät uskalla tehdä lisää huonoja päätöksiä kansalaisia rasittamaan.
Kysyin vielä mitä kansantalouteemme kuuluu? Hän kertoi, että on hyviä ja huonoja uutisia.
Hyvä uutinen on se, että meillä on hyvä valtionvarainministeri. Huono uutinen on se, että valtionvarainministerimme hoitaa yksinomaan Kreikan valtionvarainministeriön asioita ja opiskelee rahanpesua Kyproksella. Suomen valtionvarainministeriön asiat ovat hoitamatta, erikoisesti nyt kun jämäkkä valtiosihteeri jää eläkkeelle.
Mielenkiintoiseksi keskusteluni kansanedustajatuttavani kanssa teki se, että hän edustaa hallituspuoluetta.
Myöhemmin valtionvarainministerimme oli käynyt Davosin seminaarissa ja kuullut, että Euroopassa vallitsee kova nuorisotyöttömyys.
Palkkojenalennuskeskustelu ei ole tullut Salon seudulle. Uudet valtuutetut pelkäävät puuttua aiheeseen nyt kun he ovat päässeet helppojen kokouspalkkioiden makuun. Osa palkkioista menee tietenkin puolueille, joille valtuutetut maksavat osuuden rahoista. Puolueet tarvitsevat uutta rahaa kun edellinen yritys verorahojen kaappaamiseksi epäonnistui.
Sanoin kokouspalkkioiden olevan helppoa rahaa, koska valtuutettujen ei tarvitsee muuta kuin olla kokouksissa paikalla, koneisto hoitaa päätökset. Mielestäni kaupungin luottamusihmiset tekisivät viisaasti, jos lahjoittaisivat kokouspalkkionsa rahastoon, josta hoidetaan koulujen opetus silloin – kun taas keväämmällä aletaan puhua koulujen lomautuksista.
Kaupunginvaltuutetut eivät tule mistään palkkioista luopumaan. Ensiksi siksi, että poliitikko on itsekäs ja toiseksi koska hänellä on käytettävissä ”poliittista rahaa”.
Tämä termi tulee Amerikasta, jossa mitataan miten paljon tehdään verovaroilla virheinvestointeja tai käytetään väärin julkista pääomaa, koska varat eivät mene omasta pussista.
Tavallisesti hyvä amerikkalainen poliittinen verovarojen tehokkuusaste on n 80% siitä, miten yksityisiä varoja käytetään talouden pyörittämiseen. Mahtaako Salo päästä lähelle tuota tasoa.
Peruskuntalainen
