Työväenliikkeen nousu ja siitä seuranneet kapinat koskettivat myös Teijon, Mathildedalin ja Kirjakkalan 
ruukkeja. Vuoteen 1918 sijoittuvasta kapina-ajasta ei ole juuri puhuttu, ja kirjoitettujakin lähteitä on niukanlaisesti. Venäjän vallankumouksesta alkunsa saaneet työväenliikkeen vaatimukset oikeudenmukaisuudesta ja lyhyemmistä työajoista pääsevät näyttämölle Ruukin Avain –näytelmäsarjan kolmannessa osassa.
–Näytelmäsarjan pohjana käyttämässäni kirjassa on vain parikymmentä riviä tästä ajasta. Yli 350-sivuisessa kirjassa se on todella vähän, kertoo ohjaaja Johan Storgård.
Teijon ruukit olivat talvella 1918 jonkin aikaa työläisten hallussa. Pohjaa tarinalle on haettu särkisalolaisen Sederholmin perheen tarinasta.
Pelkkää historiaa näytelmä ei kuitenkaan ole. Tarinan kulku noudattaa edellisiltä kesiltä tuttua kaavaa: nykyajan tyttö Noora Manninen putkahtaa keskelle entistä aikaa ja yrittää selvitä oman kulttuurinsa kasvattina 1900-luvun alun kulttuurissa.
–Juju on siinä, että Noora tapaa oman isoäitinsä isoäidin ollessa vasta 9-vuotias, mainitsee Storgård.
Riikka Kolin esittämä Noora tulee opettajaksi vuosisadan alun Teijon kouluun, ja oppilaat saavat kuulla mm. uudesta puolueesta nimeltä Persut. Koli on ollut naispääosassa jo monena kesänä.
Riikka Kolin ohella merkittävän roolin näytelmässä tekee Sakari Ailus. Helsinkiläinen insinööri on ollut aiemmin mukana Hyvinkään Kulkuriteatterissa. Päivätyönään hän tekee ohjelmistosuunnittelua.
Lue koko juttu painetusta lehdestä
