Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtymisestä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle ei ole vielä säädetty lakia, mutta maakuntatasolle siirtyminen on nyt lähempänä kuin koskaan pitkän sote-saagan aikana.
Hyvinvointialueiden väliaikaishallintojen olisi tarkoitus aloittaa jo heinäkuussa. Nyt eduskunnassa käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen mukaan ensi tammikuussa pidetään alue- tai maakuntavaalit.
Aluevaltuustojen toiminnan käynnistyttyä maaliskuussa 2022 hyvinvointialueet valmistelevat toiminnan organisoinnin sekä henkilöstö- ja omaisuussiirrot yhdessä kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen sekä muiden tehtävien järjestämisvastuu siirtyisi hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien.
Ei olisi yllättävää, vaikka aikataulu jonkin verran eläisi, mutta muutos on selvästi tulossa.
Muutos on perusteellinen ja vaatii paljon valmistelua. Se kohdistuu suureen määrään kiinteää omaisuutta, suureen joukkoon sopimuksia ja isoon palvelujen verkostoon.
Siirtymää valmistellaan täyttä päätä käytännön tasolla maakunnissa, ennen aluevaltuustoja ja ennen väliaikaishallintoa johtavaa ”väliaikaista valmistelutoimielintä”, kuten lakiesitys sitä kutsuu.
Eri maakunnat ovat eri tilanteessa. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksotella on jo nyt pitkälle viety maakuntatason sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenne olemassa.
Varsinais-Suomessa isoa muutosta vasta rakennellaan.
Valmistelu on tässä vaiheessa varmasti melkoisen puisevaa. Silti toivoisi median kiinnittävän huomiota tähän meitä kaikkia koskettavaan muutokseen ja millaisessa pelitilanteessa sitä tehdään.
Varsinais-Suomen kakkoskaupunkina Salolla on sekä kohtalaiset mahdollisuudet vaikuttaa että paljon pelissä. Tulevat Salon kuntapäättäjät joutuvatkin pian aloitettuaan isojen kysymyksien äärelle, katsoipa asiaa salolaisten palvelujen tai tulevan organisaation toimivuuden näkökulmasta.
Pekka Salomaa
kuntavaaliehdokas (kesk.)
