Heinäkuun lopulla Ylönkylässä yritetään tunnistaa vanhoja kavereita, lauletaan koululauluja, ja ehkä vähän lempeästi kinataankin.
–Voi tulla tilanne, että joku heittää jonkun jutun, ja toinen siihen, että ei se nyt noin mennyt, naurahtaa Kauko Mäntylä.
Muistelijoita on tulossa paikalle tämän hetken tiedon mukaan kymmeniä, ja heitä yhdistävä tekijä on Hakkalan kansakoulu.
Hakkalassa käytiin kansakoulua vuosina 1901-1966. Kauko Mäntylä ja hänen siskonsa Marja Saari kuuluvat nuorimpiin oppilaisiin; isoveli kävi Hakkalassa koulua vuosina 1961-42 ja sisko Marja vuodet 1963-66.
Hakkala oli maaseutukoulu, mutta satamakaupunkien lailla kylässä saattoi olla kansainvälisiä kohtaamisia. Erään kerran Hakkalan sahalle oli tullut puutavaralaiva, jonka kapteeni käveli ilmeisesti bussipysäkille maantien laitaan ohi koulun.
–Kipparin koppalakki hänellä oli päässä ja sadetakki päällä. Kurkistelimme kuusien lomasta, että kapteeni se on, Mäntylä myhäilee.
Heinäkuun tapahtumassa aloitetaan kokoontuminen kahvila-ravintola Firapelissa. Ennen ruokailua piipahdetaan vanhan koulun pihassa. Tämän jälkeen palataan Firapeliin syömään, kahvittelemaan ja muistelemaan.
Vanhoista kuvista ja muusta koulun esineistöstä kootaan Firapeliin näyttely ja esille tulee vanhoja valokuviakin.
Vanhoja koululauluja laulettaessa säestyksenä on tuttu sointi: koulun vanha harmoni on Saaren hoteissa ja toisen polkimen laiskuutta lukuunottamatta iskussa.
–Ja poljin saadaan korjattua siihen mennessä, Saari lupaa.
Koko juttu painetussa lehdessä
