Kaupoissa eletään parhaillaan yhtä vuoden kiivaimmista ellei kiivainta myyntiaikaa. Veronpalautukset päätyvät takaisin kiertoon, kun suomalaiset ostavat kilvan joululahjoja.
Kaupat tarvitsevat joulumyyntinsä ja tiettyjen alojen liikkeille joulukaupan onnistuminen voi olla koko vuoden kannalta ratkaiseva asia. Lahjanostajan ilo voi olla vilpitöntä siinä, missä paketin saajankin riemu.
Toisessa ääripäässä ovat ne ihmiset, joilla ei ole varaa pakettivuorien tai vähäistenkään lahjojen ostamiseen lapsille tai läheisille. Vähissä rahoissa olevien lapsiperheiden tilanteeseen onkin pyritty tuomaan lohtua ja apua esimerkiksi seurakuntien ja yhdistysten yhteiskuusilla, joita on useilla eri paikkakunnilla. Vähävaraisuus ja lahjojen olemattomuus voivat etenkin lapsiperheissä aiheuttaa todella karvaan ja kauan kirvelevän pettymyksen. Lahjatta jääminen voi olla myös kiusaamisen aihe, johon pitäisi tietysti puuttua heti ja kovin keinoin. Pieni, toivottu paketti voi olla se, joka tämän estää.
Tietysti edelleen jää paljon niitä ihmisiä, joilla ei ole mahdollisuuksia ostaa esimerkiksi sukulaislapsille tavaraa, vaikka halujakin siihen olisi. Paineita tästä ei pitäisi kuitenkaan ottaa. Paljon nykyistä isompaan arvoon pitäisi nostaa myös aineettomat lahjat. Yksinkertaisimmillaan lahja voi olla odotuksen kohde, esimerkiksi lupaus yhdessä tehtävästä retkestä tai kyläilykäynnistä.
Koulun pihalla tämä voi aiheuttaa lahjoja vertailtaessa kulmien kohoilua, mutta asiaa voi ajatella myös niin, että tällainen lahja antaa pysyviä muistoja ja kokemuksia. Niitä, joita viikossa unohtuva hittilelu ehkä ei anna.
Arjen palveluja
Kylistä riittää kirjoitettavaa viikottain. Joulun alla kylillä aktivoidutaan erityisesti, kun vähän joka puolella eteläistäkin Saloa kokoonnutaan yhteen joulupuuron ja –laulujen merkeissä.
Elämä kylissä on tietysti paljon muutakin kuin juhlaa, eivätkä arjen parantamiseksi tehdyt keksinnöt ole sen vähemmässä. Esimerkiksi Teijolta on kerrottu kyläyhdistyksen pyörittämästä iltapäiväkerhosta ja tällä viikolla kerrotaan Kosken kyläyhdistyksen ideoista arjen jouhevoittamiseksi.
Helpoimmillaan on kyse tästä: joku tarvitsee palveluksen, toinen voi sitä antaa ja joku näkee sen verran vaivaa että saattaa nämä kaksi yhteen. Kyläyhdistyksen tehtävä voi olla juuri tämä yhteensaattaminen.
