Minulla oli viime viikolla mahdollisuus tutustua rantaradan liikennöintiin junan ohjaamosta käsin Helsingistä Turkuun ja takaisin. Matkan varrella rantaradan kipukohdat tulivat selviksi. Samalla tunnin junan tarve kirkastui minulle entisestään. Tunnin junan nopeus voisi olla nykyisen kaluston puolesta 200 km/h, nyt maksiminopeus on 160 km/h ja sitäkin ajetaan rantaradalla erittäin lyhyitä pätkiä. Kaluston uusimisen myötä uudella radalla nopeus voisi olla jopa 300 km/h.
Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden suhteen ollaan nyt ainutkertaisessa tilanteessa, jossa jättihanke on aidosti mahdollista saada toteutettua. Tunnin junan arvioidaan maksavan kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa. Hanke pyritään saamaan osaksi EU:n TEN-T ydinverkkokäytävän toteutushanketta. Tätä kautta hankkeen rahoituksesta merkittävä osa tulisi EU:lta.
Varsinais-Suomen eri vaikuttajat ovat nyt yhtenäisesti lähteneet vahvasti ajamaan tunnin juna –hanketta eteenpäin. Maakunnan yhtenäisyydestä kertoo jotain se, että kriittisimmät puheenvuorot tunnin junaa kohtaan ovat toistaiseksi puuttuneet lähinnä sen kieltämättä hieman harhaanjohtavaan nimeen.
Rantarata on yksiraiteisena ja huonokuntoisena ratayhteytenä erityisen haavoittuvainen. Ratayhteyden perusongelma on, että Kirkkonummen ja Turun välillä on vain yksi raide. Tämä tarkoittaa, että sopivassa kohdassa lyhytkestoinenkin häiriö laittaa liikenteen sekaisin koko ratayhteydellä pidemmäksikin aikaa.
Radan huono kunto on oma jatkuva ongelma. Jatkuvat rataremontit tarkoittavat matalampia nopeusrajoituksia ja vuorojen korvaamista busseilla. Vanhalle ratayhteydelle on turha haikailla riittävää perusparannusta tai yhteyden tekemistä kaksiraiteiseksi. Siksi tunnin juna on käytännössä ainut mahdollisuus, jolla ratayhteys on mahdollista korjata. Jos tunnin juna ei toteudu, rantaradan tilanteeseen ei ole odotettavissa helpotusta.
Junayhteyksien epävarmuus on tehnyt junan käyttämisen monille esimerkiksi työmatkaliikenteeseen miltei mahdottomaksi vaihtoehdoksi.
Olen itse matkustanut Salon ja Helsingin väliä nyt kymmenen vuotta. Käyttäisin junaa työmatkaliikenteeseen mielelläni huomattavasti enemmänkin, jos voisin luottaa, että ehdin aamun tärkeisiin kokouksiin ajoissa. Yhteydenotot maakunnasta kertovat samoista ongelmista erityisesti työmatkaliikenteen suhteen.
Luotettavan ja nykyistä nopeamman yhteyden luominen kasvattaisi matkustajavirtoja junissa huomattavasti. Sen osoittavat vaikkapa tutkimukset Lahden oikoradan vaikutuksista.
Tunnin junan merkitys koko Varsinais-Suomen elinvoimaisuudelle on suuri. Se olisi kaivattu piristysruiske alueen talouteen. Se vaikuttaisi koko Etelä-Suomeen ja tekisi siitä tiiviimmän ja yhtenäisemmän talous- ja työssäkäyntialueen.
Varsinais-Suomen edunvalvonta on ottanut viime vuosina monta harppausta eteenpäin. Maakunnan yhteiset hankkeet olivat muutamia vuosia sitten suhteellisen harvinaisia.
Viime vuosina koko alue on noussut tukemaan yhtenäisenä rintamana niin Turun telakkaa, Salon Nokian tehtaiden lakkautusta seuranneen rakennemuutoksen hoitamista, kasitien perusparannusta, kantatie 52:n rakentamista ja Teijon kansallispuiston perustamista. Tulokset puhuvat puolestaan. Hyvällä yhteistyöllä meidän on aidosti mahdollista saada tunnin juna lisättyä tähän listaan.
Katja Taimela
kansanedustaja (sd.)