Tekemättömät työt vesistöissä halutaan potkaista käyntiin

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa halutaan polkaista lisää kierroksia vesistöjen hoitoon.  
Vuoden alussa käynnistynyt Velho-hanke pyrkii  saamaan vesien hoidon toimenpiteitä käyntiin toden teolla. Yksi tavoitteista on, että riittävän monta paria tekeviä käsiä löytäisi toisensa.   
–    Nyt etsitään keinot ja tekijät, muotoilee koordinaattori Sanna Tikander Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Yhtä lailla toimeen voivat tarttua niin vesistönsuojeluyhdistykset kuin vaikka kyläyhdistyksetkin, tarkoituksena on saada yhteistyö pelaamaan   — ja kertoa eri vaihtoehdoista kunnostushankkeiden rahoittamiseksi.
Julkisen rahan lisäksi vesistöjä voidaan jatkossa kunnostaa myös yksityisellä tuella.
–    Yritykset tulevat varmasti kuvaan mukaan ja lisäksi on esimerkiksi säätiöt,  Tikander uskoo.
–    Ei voida olettaa, että on vain  ylhäältä annettua julkista rahaa, Tikander huomauttaa.
Hänen näpeissään on Velho-projektin yksi osio, vesienhoito.   Toinen osio koskee käyttö- ja hoitosuunnitelmien tekoa. Suunnitelmat tehdään yhdeksälle Natura-verkostoon kuuluvalle kosteikko- tai vesistökohteelle.
–    Niissä on oltava jatkuvuutta. Ei voida ajatella, että tehdään yksi suunnitelma ja sitten sillä mennään maailman tappiin, sanoo käyttö- ja hoidosuunnitelmista vastaava koordinaattori Tapio Aalto.
Yksi uuden suunnitelman saavista alueista on mahdollisesti Särkisalon ja Perniön välinen Laukanlahti, mutta asiasta ei ole vielä päätöksiä.
–    Hoito-ja käyttösuunnitelma on jatkossa rahoituksenkin hakemiseen hyvä selkänoja, Aalto muistuttaa.
Salon seudulla suunnitelma aiotaan tehdä Kiskonjokivesistöstä.  Tapio Aalto kertoo, että työ pääsee kunnolla vauhtiin yleisötilaisuudella kesän korvalla.
Vesistöasioista lisää tämän viikon lehdesssä