Metsähallituksen Luontopalveluiden maankäytön erityisasiantuntija Johanna Koponen toivoo, että Teijon kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma sekä järjestyssäännöt hyväksyttäisiin vuoden loppuun mennessä.
Paikallisten huoli Teijon kansallispuiston tilanteesta nousi vahvasti esille Metsähallituksen torstai-iltana Kirjakkalassa järjestämässä kuulemistilaisuudessa.
Kirjakkalan Alun talossa järjestetyssä tilaisuudessa Metsähallituksen edustajat kertoivat kuulijoille Teijon kansallispuistoon päivitettävän hoito- ja käyttösuunnitelman ja kokonaan uusien järjestyssääntöjen tilanteesta, mutta tilaisuudessa keskusteltiin paljon myös Metsähallitukseen kohdistuvien leikkauksien vaikutuksista Teijon kansallispuistoon.
–Se on niin halpaa hyvinvointia, että täytyisi löytyä rahat, jotta siellä voi hyvin mielin kulkea, kuului yleisöstä kansallispuiston polkujen ja retkipaikkojen käyttöön liittyen.
Metsähallituksen Luontopalveluihin kohdistuvien säästöjen myötä Luontopalvelut on harkinnut Teijon luontokeskuksesta sekä Kirjakkalan ruukin rakennuksista luopumista. Samaten säästöt tulevat todennäköisesti vaikuttamaan myös Teijon kansallispuiston palveluihin.
Metsähallituksen Luontopalveluiden virkistyskäytön erityisasiantuntija Laura Lehtonen kertoi tilaisuudessa yleisölle, että Luontopalvelut on pakotettu miettimään, mitä se voi tehdä vallitsevassa tilanteessa, kun kansallispuistojen ja kulttuuriperintökohteiden määrä on kasvanut 15 vuoden aikana ilman, että budjetti olisi samalla noussut merkittävästi.
Käytännössä tämä tarkoittaa Lehtosen mukaan, että Luontopalvelut joutuu pohtimaan sen kohteiden priorisointia koko maan tasolla, joidenkin kohteiden kehittämistä tai onko jossain esimerkiksi vähälle käytölle jääneitä taukopaikkoja, joita ei pystytä ylläpitämään.
–Pyrimme käyttämään vähän fiksummin niitä resursseja, joita meillä on käytettävissä, Lehtonen kommentoi.
Teijollakin on kilpailutettu ulkopuolisia hoitotoimia ja kilpailutuksen tulokset on määrä julkistaa lähiaikoina. Lehtosen mukaan hoitotoimien ulkopuolelle on näillä näkymin jäämässä Teerisaari ja puuhuolto Kalasuntin saaresta. Muuten Lehtosen mukaan huoltoa pitäisi olla, mutta mahdollisesti nykyistä harvemmin.
Tilanne huolestuttaa
Paikallisten huoli ei tilaisuudessa jäänyt kuulumatta.
–Ei se voi niin mennä, että sanotaan ettei ole rahaa, eikä sitten kunnosteta pitkospuita, totesi tilaisuudessa Teijolla asuva Jukka Roos ja sai myös kannatusta sanoilleen.
Entinen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Roos kertoi ymmärtävänsä, että Metsähallituksen työntekijät eivät itse mahda tilanteelle mitään ja kyseenalaisti Suomen hallituksen myös Metsähallitukseen kohdistamat säästöt.
–Minua huolestuttaa aidosti tämä tilanne. Todella moni jakaa tämän, en ole yksin ajatusteni kanssa, Roos totesi tilaisuuden jälkeen.
Jukka Roos on aidosti huolestunut Teijon kansallispuiston tulevaisuudesta.
Leikkausten seuraukset luonnon ja esimerkiksi ympäristöopetuksen osalta nousivat myös tilaisuudessa esille, mikäli Teijon luontokeskuksesta päädyttäisiin luopumaan.
–Koko ajan ollaan resursseja vähentämässä ja luontotaloa ollaan myymässä, niin kyllä se huolestuttaa, sanoi Teijon luontokoulun ympäristökasvattaja Hanna Raivikko Perniönseudun Lehdelle.
Raivikko koki, että hoito- ja käyttösuunnitelman sekä järjestyssääntöjen laatimisesta Metsähallituksen työntekijät kuulivat paikallisten huolen, mutta ei ollut varma, kuinka pitkälle huolia kuullaan ylempänä organisaatiossa.
Luontopalveluiden Laura Lehtonen totesi tilaisuuden päätyttyä yllättyneensä positiivisesti siitä, kuinka paljon Teijon kansallispuiston säästökysymykset nousivat tilaisuudessa esille.
–On hyvä, että paikallisilla ihmisillä on huoli tästä asiasta.
Metsähallitus järjestää Teijon kansallispuiston tulevaisuutta varsinaisesti koskevan yleisötilaisuuden ensi viikon tiistaina.
Tilaisuudessa keskusteltiin laajasti myös alkuperäisella agendalla olleesta hoito- ja käyttösuunnitelman ja järjestyssääntöjen luonnoksista ja kuultiin muun muassa paikallisen vesialueen osakaskunnan, matkailuyritysten ja metsästäjien kommentteja aiheesta.
Metsähallituksen maankäytön erityisasiantuntija Johanna Koponen kertoo, että luonnokset menevät syksyllä lausuntokierrokselle ja tavoitteena on saada ne hyväksytyksi vuoden loppuun mennessä.
