Teijon kansallispuiston perustaminen etenee ympäristöministeriöön vielä tämän vuoden aikana. Kansallispuistoselvitys on parhaillaan lausunnoilla, joiden jättöaika päättyy ensi viikon perjantaina.
– Niihin tehdään ripeästi vastineet ja lähetetään aineisto eteenpäin, toteaa Metsähallituksen erityissuunnittelija Mikael Nordström.
Hän oli mukana vastaamassa yleisön kysymyksiin tiistai-iltana Salossa järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Tilaisuus veti paikalle viitisenkymmentä asiasta kiinnostunutta.
Metsästyksen jatkuminen oli yksi aiheista; kansallispuistossa hirven ajaminen sallittaisiin, mutta kaatamisen on tapahduttava alueen ulkopuolella. Yleisökysymyksessä penättiin poikkeuksien perään, jos kanta todetaan ylirunsaaksi tai haitalliseksi.
Mikael Nordström myönsi, että poikkeuspykälä on olemassa, mutta sitä harvoin käytetään ja haitat on osoitettava.
Kalastuksen osalta kansallispuisto muuttaisi nykykäytäntöjä; virkistyskalastuksesta iso osa tapahtuu Matildanjärvellä, jonne on istutettu kirjolohta vuosien ajan. Kansallispuistossa kirjolohen istuttaminen ei käy.
– Ohjattakoon kalastusta myös merelle, siellä on huippu kalakanta, muistutti kansallispuistoaloitteen tehnyt Hannu Paunila.
Salon luonnonmetsäsäätiön hallituksessa istuva Juhani Karhumäki kantoi huolta siitä, että alueen herkille kolkille ei ohjattaisi retkeilijöitä.
Puustoon liittyvänä uhkana otettiin tiistaina esiin kirjanpainaja. Esimerkiksi Somerniemellä nämä tuhokuoriaiset ovat löytäneet tiensä tapaninmyrskyn kaatamaan kuusikkoon, joka on suojelualueella ja jota ei siksi korjata.
– Kirjanpainajat ovat tulleet rajoja tietämättä sieltä myös yksityismetsän puolelle, todettiin yleisöstä.
Pelkona oli, että sama voi tapahtua Teijolla, jos kansallispuistossa mahdollisia tuulenkaatoja ei korjata.
Projektipäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta totesi, että jos näin käy, valtiolla on korvausvelvollisuus. Juhani Karhumäki totesi, että kirjanpainajien ympäristöä eli kuusikkoa on Teijolla lisäksi verraten vähän.
