Tervepä terve. Toimituksen koillistilin viikkolomarahat kuitataan tässä seuraavaksi.
***
Taloudenpitoon liittyy toissailtainenkin pohdinta imurinvarressa.
Asunnon valinnassa painavat eri ihmisillä eri seikat. Omalla kohdalla sijainti on ollut aina kärkipäässä; sopivalla miljööllä saa anteeksi rumat verholaudat. Monella taas painavat ns. järkisyyt; että ikkunanpesu olisi helppoa ja näin.
Kieltämättä niissäkin on ajatusta. Perheemme muutti keväällä, ja nähtävästi postinumeroalueelta toiselle siirtyessä painovoima muuttuu sen verran, että imurin johto pitenee. Koska asunnon neliömäärä kasvoi, sen reunojen on pakko olla kauempana toisistaan kuin aiemmassa osoitteessa. Mutta kas: siinä, missä ennen piti johtoa piti joka välissä survoa uuteen pistokkeeseen ja kone törmäili kulmiin, riittää nykyisessä residenssissä piuha yhdestä töpselistä joka kolkkaan, eikä kolareitakaan synny. Ei tästä osaa pahoillaankaan olla.
Kaavoitusihmisille tuttu käsite on tehokkuusluku. Se määrää, miten suuren osan tontista voi rakentaa. Samaa käsitettä voitaisiin käyttää asuntojen pohjapiirroksia raapusteltaessa. Siihen voitaisiin kehitellä vaikka jonkinlainen huohotusindeksi. Suuren tehokkuusluvun asunto olisi sellainen, kuin tämä nykyinen; kun imurin on kerran kaivanut esiin, ei urakka-ajasta mene sekuntiakaan tehottomuuteen eli turhautuneeseen ähkymiseen, johdon paikan vaihtamiseen, kapineen nostamiseen pyörilleen tai sadatteluun.
Tehokkuusluvun kasvattamisella olisi kansanterveydellisetkin vaikutuksensa. Alkoholista aiheutuvat kulut ovat vuosittain suuret. Mitä suurempi on asunnon tehokkuusluku, sen pienempi on päätteeksi mukamas ansaittujen huurteisten määrä.
***
Seuraavien viikkojen aikana ollaan tehottomia ja kokeillaan, sujuisiko lomailu vuoden tauon jälkeen. Koilliskulma palaa asiaan samoilla tienoin kuin koululaisetkin pulpetteihinsa.
***
Heip.
aku.poutanen@pernionseudunlehti.fi
