Viime viikonloppu tiesi monessa eteläisen Salon perheessä talven päättymistä yhdessä mielessä.
Monet palloilusarjat saivat päätöksensä ja nuorilla urheilijoilla oli kauden päätteeksi kotiin tuomisina monenvärisiä mitaleita.
Palloilulajit jaksavat houkutella pelaajia myös Perniössä vuodesta toiseen. Etenkin kori- ja lentopalloa pelataan talvikaudet monessa ikäluokassa ja mukavalla menestykselläkin.
Toiminnalla lienee sen verran vankka jatkuvuus, että tulevinakaan vuosina pelimahdollisuuksia ei tarvitse ensimmäiseksi lähteä hakemaan kaupungin keskustasta. Palloilijanuoret ovat ilahduttava poikkeus siinä säännössä, jonka mukaan nykynuoret liikkuvat turhan vähän.
Ihan ilmaiseksi joukkueet eivät tietysti pyöri. Suhteessa varmasti enemmän kuin rahaa, kuluu vaivaa. Harrastetasolla myös taustavoimat urakoivat pitkälti harrastuksen ilosta. Samoin pelikausi huoltotöineen, pelimatkoineen ja kuljetuksineen tuottaa nuorten pelaajien vanhemmille oman vaivansa.
Niin tekisi tosin moni muukin harrastus, mutta melko varmaa on että se kannattaa nähdä. Toivoa sopii, että nuorten pelurien joukkueilla riittää taustajoukoissa puhtia jatkossakin. Se ei ole perinteinen päivän hyvä työ, vaan koko talven.
Hyvä hintalappu
Salo saa haikaillun myyntitykin, kun Seppo Pietarinen aloittaa Salon kaupungin myyntijohtajana toukokuussa.
Kaupunki tiedotti valinnasta alkuviikolla.
Periaate on tietysti yksinkertainen: tarvitaan lisää yrityksiä, niiden ehkä tarjoamia työpaikkoja ja tietysti verotulojakin.
Salon plussapuolet on lueteltu lukemattomia kertoja; otollinen sijainti, osaavaa työvoimaa ja monipuoliset yrityspalvelut.
Samat meriitit voi tosin luetella moni muukin ruuhka-Suomen kunta.
Raadollisemmasta päästä myyntiargumentteja voisi olla se raadollisin eli raha: ainakaan Salon yritystontteja ei ole hinnoiteltu mitenkään pilviin, jos moneen muuhun kuntaan verrataan.