Särkisalokodin lopettamisesta on päätetty ja vaikka päätös oli tiukan äänestyksen tulos niin sen mukaisesti mennään. Päätöksen kanssa on opittava elämään myös Särkisalon kaupunginosassa. Keskinäinen nokittelu ei asiaa mitenkään edistä joten ainakin päättäjiltä on syytä olettaa ymmärrystä sekä arvostusta myös vähemmistöön jääneelle mielipiteelle.
Särkisalolaisten voimakas Särkisalokodin puolustaminen tuotti valtavan kannatuksen. Kaupunginosassa on vain vajaa 700 asukasta ja kuitenkin 37 valtuutettua 75:sta oli heidän kanssaan samaa mieltä. Valtuutettujen määräksi 2012 vaaleissa kaupunki ilmoittaa valittavan vain 51.
Varapuheenjohtaja Tatu Johansson jo kiirehti tietämään mikä on särkisalolaisten ja arvostetun kyläkauppiaan etu. Tuntuisi omituiselle mikäli särkisalolaisten pitäisi itse hoitaa vanhustensa ruokailut. Kaiken järjen ja jopa lainkin mukaan se on keskusjohdon asia. Särkisalolaisten pitäisi ikään kuin tulla itsekseen toimeen kun samalla kaupungin johto nöyränä anelee avustusta menoihinsa KTM:ltä. Valtio ottaa lisää velkaa veronmaksajien piikkiin jotta Salossa tultaisiin toimeen. Salon johto oli tyly Särkisalokodille mutta tavattoman nöyrä valtioon päin jotta kaupungintalolla pärjättäisiin vaikka kiville on ajettu.
Virheiden oikaisuun pääsevät kaikki Suomen veronmaksajat mukaan. Heidän joukossaan ovat myös pettymystään sulattelevat särkisalolaiset. Jotain olisi tehtävä jotta ilman armopaloja toimeen tultaisiin.
Aika näyttää kykenevätkö kaupungin nykyiset päättäjät nukahduksensa korjaamaan vai tarvitaanko talouden ammattilaisia asiaa hoitamaan.
Salo on nyt KTM:n lieassa vaikka liikkumavaraa edelleen jäi. Olisiko nyt aika pitää uudet informaatiot Särkisalossa ja kertoa miten tästä eteenpäin. Menneiden muistelu ja niistä kiukuttelu ei kenenkään asiaa edistä. Ehkäpä pikku porkkana olisi nyt kepin jälkeen uudelleen yhdistävä asia.
Vaikkapa jokin keskustorin kesäisistä halitulijallaa-tapahtumista Särkisalokodin autiolle parkkipaikalle.
Salossa on käynyt toteen se perniöläisisännän toteamus vanhan linja-autoaseman kahvilassa: Tarttis, tarttis myllynki mennä mut ku ei ol jyvi.
Raimo Rannikko
Raskasta hallintoa pitää keventää
Näitä tuntemuksia on saanut lukea valtuutettujen vastauksissa kun Salon kaupungin reunaalueiden asukkaat ovat kirjoitelleet mielipiteensä koulujen/vanhainkotien sulkemisista.
Asukkaat ovat olleet ihailtavasti aktiivisia ja viisaita puolustettaessaan perusvalveluitaan, olen otettu.
Sosiaali-ja terveyslautakunta sekä kaupungin hallitus, kokeilkaa tehdä itsellenne päätöksiä jotka tekevät kipeää ja jossa sydäntä riipii. Voitte aloittaa päätöksellä joka tuntuu kuin hyttysen purema mutta joka antaisi teistä edes yhden inhimillisen piirteen. Se päätös on: luopukaa kokouspalkkioistanne, ettehän te niistä ole riippuvaisia. Sen sijaan oppilaat ovat kouluistaan ja vanhukset kodeistaan erittäin riippuvaisia. Kouluja on helppo sulkea kun keskittämällä on ovelasti laskettu että sieltä sun täältä on pakko muuttaa niin saadaan oppilasmäärä niin pieneksi että, hei, nuo suljetaan, kyllä oppilaat/vanhemmat ymmärtävät.
Vähän samaa taktiikkaa käytetään vanhuksia kohtaan, häpeällistä sanon minä! Yllä mainittu lautakunta ja valtuutetut jotka äänestitte kyllä sulkemisille, missä ovat oikeudenmukaisuus, inhimillisyys, eli moraali sisältää näitä edellä mainittua. Ettekö häpeä ollenkaan? Nuorisoa ja vanhuksia pitää kuunnella paljon enemmän, heillä on paljon hyviä, syvällisiä ajatuksia, vanhuksilla elämänkatsomusta. Näillä toimeenpiteillä te vaan vaikeutatte nuoren ihmisen elämäntaivalta heti alkuun ja vanhuksien sydäntä kyllä oikeasti riipii kun kodistaan ajetaan!
Keventäkää raskasta hallintoa, siitäkin tulee inhimillinen säästö.
Markku Nurmi
Perniö
